Mainos
Mainos

Puremahaavoja, puhjenneita keuhkoja ja orpoja poikueita – muista nämä pysäyttävät kuvat, kun mietit lemmikkisi ulkoiluttamista vapaana

Lämpimässä ilmassa vauhdikkaasti kasvaneet puut ja ruohikkoalueet kätkevät sisäänsä lukuisia onnellisia perhetapahtumia. Ihmisen ajattelemattomuuden takia monen eläimen poikaset kokevat kuitenkin tuskallisen lopun, ennen kuin niiden elämä on ehtinyt kunnolla edes alkaa.

Yllä olevalla videolla kerrotaan viiden Pääkaupunkiseudun eläinsuojeluyhdistyksen hoitoon tulleen eläimen tarina. 

Toukokuu on luonnoneläimiä hoitavilla tahoilla kiireistä aikaa. Poikaskausi on lähtenyt liikkeelle ja kiihtyy vaan. Rusakon- ja oravanpoikasia on tullut hoitoon jo edeltävinä kuukausina, toukokuussa nisäkkäiden lisäksi tulee myös linnunpoikasia.

Hoitoon tulleiden eläinten taustalla voi olla esimerkiksi liikenneonnettomuuksia ja tauteja, jopa ihmisten ilkivaltaa, mutta kymmenet eläimet joutuvat joka vuosi vapaana pidettyjen kissojen ja koirien käpäliin ja hampaisiin. 

– Puremahaavojen lisäksi puhjenneet keuhkot ovat tyypillisimpiä vammoja. Koirat ajavat hirvieläimen vasoja emoista erilleen ja koiria usutetaan tahallisesti esimerkiksi hanhiparviin, kertoo Pääkaupunkiseudun eläinsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Nella Muurinen.

– Vaikka eläimessä ei näkyisi ulkoisia vammoja, ei sitä voi palauttaa luontoon, sillä sisäiset vammat voivat ilmetä vasta parinkin vuorokauden kuluttua.

Lisäksi hoidossa on orpoja poikasia, joiden emon kissa tai koira on tappanut.

Kissa tappaa pihan linnut

Muurinen kertoo, että taustalla voi olla myös tahallista toimintaa, jolla pyritäänkin vahingoittamaan eläimiä.

– Koiria lasketaan tahallisesti esimerkiksi hanhiparviin vahingoittamaan lintuja, koska ne ärsyttävät ihmisiä tai niiden paniikin seuraaminen on joidenkin mielestä viihdyttävää. Internetin keskustelupalstoilla ja foorumeilla kissanomistajat kehuskelevat ja julkaisevat jopa kuvia kissojensa tuomilla, jopa rauhoitetuilla saaliseläimillä.

Eläinsuojeluneuvojat saavat kissoihin liittyviä puheluita myös kansalaisilta, jotka ovat lopen kyllästyneitä vapaana ulkoileviin kissoihin.

– He kysyvät neuvoja, mitä tehdä vapaana ulkoileville kissoille, jotka käyvät tarpeillaan lasten hiekkalaatikolla, merkkaamassa talojen kulmat, kaivelemassa kukkapenkkeihin ja ahdistelemassa ulkotarhassa jaloittelevia kissoja, Muurinen sanoo.

– Joidenkin vanhusten ainut huvi talvella voi olla lintulaudalla vierailevien lintujen seuraaminen, ja sitten lähistön vapaana ulkoileva kissa tulee tappamaan ne kaikki.

Laki määrää kiinnipidosta

Yleinen järjestyslaki antaa tarkentavia määräyksiä koirien kiinnipidosta taajama-alueilla, mutta muutoin kiinnipitovelvollisuus perustuu metsästyslakiin. Metsästyslaissa säädetään myös asioista, jotka koskevat kaikkia koiranomistajia koskevat yleiset lainkohdat ovat:

”Maaliskuun 1. päivästä elokuun 19. päivään ulkona oleva koira on pidettävä kytkettynä tai siten, että se on välittömästi kytkettävissä.” (Metsästyslaki 51 §) ja

”Ilman maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupaa koiraa ei saa pitää irti toisen alueella.” (Metsästyslaki 53 §).

Tarkemmin koiriin liittyvästä lainsäädännöstä voi lukea esimerkiksi Kennelliiton verkkosivuilta.

Järkipuhe ei tehoa

Koiranomistajilla on monesti se harhaluulo, että metsässä ja maaseudulla koiria voi pitää kytkemättöminä ilman valvontaa. Metsästyslain mukaan koiraa ei kuitenkaan saa pitää irti toisen alueella ilman maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupaa.

Termi välittömästi kytkettävissä on sellainen, joka aiheuttaa usein keskustelua. Moni vapaana koiraansa ulkoiluttava vetoaa siihen, että se on kiltti ja tottelevainen.

– Ihmiset, jotka antavat lemmikkiensä kulkea vapaasti, ovat yleensä piittamattomia tai tietämättömiä. Hyvät järkipuheet tai perustelut eivät yleensä tehoa, vaan he jatkavat eläintensä irti pitämistä ja puolustelevat sitä sillä, että niillä olisi enemmän virikettä.

Muurinen painottaa, että lemmikkejä pitäisi pystyä virikkeellistämään muutoinkin kuin lakeja rikkomalla.

– Laki koirien osalta on selkeä, mutta se saisi olla selkeämpi kissojen kohdalla, vaikka viranomaiset tulkitsevatkin samojen lakien koskevan niin koiria kuin kissojakin. 

"Ei se tarkoittanut pahaa"

Ihmisten reaktiot oman lemmikkinsä tekemiin vahinkoihin vaihtelee piittaamattomuudesta aitoon huoleen ja pahoitteluihin.

– Useimmiten ihmisillä on myös taipumus puolustella tapahtunutta sanomalla, ettei lemmikki sitä vahingoittanut, kantoi vain ihan hellästi suussaan ja ettei se osaisi tappaa hiirtäkään, vaikka tuotu eläin olisi selkeästi loukkaantunut. Toisinaan he yrittävät keventää tilannetta itselleen ja eläimen vastaanottajalle kertomalla, kuinka lemmikki ei ole tarkoittanut pahaa, Muurinen sanoo.

Joskus samat ihmiset toimittavat kerta toisensa jälkeen loukkaantuneita luonnonvaraisia eläimiä hoidettavaksi.

– Tästä päättelemme, että oman eläimen valvonta saattaa pettää useinkin, mutta onneksi omistajalla on edes riittävästi vastuuntuntoa eläimen hoitoon toimittamiseksi.

Sitä, kuinka paljon luonnoneläimiä lemmikit vahingoittavat ja tappavat omistajan tietämättä tai niin, että omistaja hautaa tai hävittää loukkaantuneen tai kuolleen eläimen itse, ei kukaan pysty edes arvaamaankaan. 

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme