Mainos
Mainos

Rahapula uhkaa porojen keinosiemennystutkimusta

Rahapula varjostaa porojen keinosiemennystutkimusta, joka aloitettiin syksyllä Oulun yliopiston eläintarhalla. Hankkeen vetäjät ovat joutuneet itse hankkimaan rahoitusta tekemällä omalla ajallaan maksupalvelututkimuksia yrityksille.

Eläintarhalla esiteltiin tänään ultraäänikuvin ensimmäiset merkit ensi kevään perhetapahtumasta. 10. lokakuuta keinosiemennetyistä seitsemästä vaatimesta neljä kantaa vasan alkua.

Porotalouden tuoton tehostamiseen tähtäävän tutkimuksen on määrä kestää kolme vuotta, jona aikana etsitään oikeita keinoja ja ajankohtia keinosiemennykselle.

Hankkeen jatko on kuitenkin turvattu vain vuoden vaihteeseen asti. Tähänkin mennessä jatkuvuutta on osin ylläpidetty tilaustöillä, joista saadut rahat on panostettu tutkimukseen, sanoo tarhanhoitaja Jari Ylönen.

Ylösen mukaan projektin kuluihin uppoaa vajaat 350000 markkaa vuodessa. Summasta ovat tutkijat itse kyenneet kasaamaan vajaan kolmanneksen. Yliopiston kautta on kanavoitunut vain noin 40000 markkaa.

Toiveet alkuvuoden rahoituksesta kohdistuvat paljolti apurahapyyntöihin, joita on jätetty muun muassa maa- ja metsätalousministeriölle. Kevääseen jatketaan vaikka väkisin, mutta sen jälkeen kaikki on vielä täysin auki, korostaa Ylönen.

Hyvä alku

Tutkimusryhmän johtajan Eija Elorannan mielestä alku on lupaava siitä huolimatta, että vain neljä poroa seitsemästä saatiin kantaviksi. Kaksi jäi "tyhjäksi" ja kolmas oli lopetettava, kun sen vatsakalvo tulehtui siemennyksen takia.

Poron keinosiemennys on tehtävä nukutuksessa. Hirvaan siemenneste viedään vatsanpeitteiden läpi tähystyksellä vaatimen kohtuun. Vaikka operaatio tuntuu hankalalta, on peuranlihan tuottoa ja kannan rakennetta kyetty muualla parantamaan paljon jalostuksen avulla. Oulun keinosiemennystutkimukseen saatiin oppia Uudesta-Seelannista, missä saksanhirven keskipainoa on jalostamalla nostettu kymmeniä kiloja.

Kookkaammat ja kunnoltaan paremmat eläimet säästäisivät myös pahoin kuluneita laidunjäkälikköjä, koska kantaa voitaisiin harventaa ilman, että lihan tuotto niukkenee, huomauttaa Eloranta. Jalostuksella kohennettu porokanta tuottaisi niin ikään elinvoimaisempia vasoja. Sekin lisäisi tuottavuutta, sillä viimeaikaisissa selvityksissä juuri vasahävikki on osoittautunut arvioitua paljon suuremmaksi.

Tutkijat johdattelevat mahdollisuuksia poron kohdun vuokraamiseen asti. Alkionsiirrolla esimerkiksi metsäpeuroja kyettäisiin kasvattamaan poron kohdussa.

Vasta alussa

Matka tutkijoiden näkemysten toteutumiseen on vielä pitkä. Nyt on kyse vasta perustutkimuksesta, jossa haetaan oikeat menetelmät keinosiemennykselle. Tällaisissa hankkeissa pelkkä "sisäänajo" uusille lajeille kestää viisi kuusi vuotta, arvioi dosentti Jouni Timisjärvi.

(STT)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme