Mainos
Mainos

Saksalainen sävelsi 160 vuotta sitten aikansa hittioopperan juopottelevista ja itsepäisistä suomalaista – Suomen ensi-ilta vasta nyt

Ranskalaisen Grand Operan suosituimman säveltäjän Giacomo Meyerbeerin L ́etoile du nord eli Pohjantähti -ooppera (v. 1856) saa ensi-iltansa tänään Kokkolassa. Kansainvälisellä tähtisolisteilla ja suomalaisilla lahjakkuuksilla kruunattu teos esittelee karjalaisen kansan, joka on itsepäinen, itsenäinen ja viinaanmenevä.

– Ooppera oli aikansa hitti Euroopassa, joten on erikoinen tapaus, että se on totaalisesti unohdettu! Sitä ei ole Suomessa koskaan esitetty, vaikka 1800-luvun puolen välin jälkeen se oli yksi suosituimmista oopperoista koko Euroopassa, tietää Kokkolan Oopperan taiteellinen johtaja Anu Komsi.

Komsi myös laulaa oopperan sankarittaren, Katariinan roolin. Viipurilainen Katariina valloittaa Venäjän tsaarin Pietarin, joka on naamioitunut kirvesmieheksi ja jäänyt Viipuriin ryyppäämään suomalaisten kirvesmiesten kanssa. Ooppera sisältää vauhtia ja vaarallisia tilanteita, mutta lopulta rakastuneet saavat toisensa.

– On aika nähdä tämä ooppera Suomessa, sillä se on ainut Euroopassa sävelletty bel canto-ooppera, joka kertoo Suomesta ja jonka sankaritar on suomalainen, sanoo Komsi.

1800-luvun oopperassa Suomi näyttäytyy itsepäisenä ja voimakastahtoisena kansakuntana, vaikka onkin osa Venäjää.

– Tästä itse asiassa suomalaiset voivat olla ylpeitä! Euroopasta käsin meitä katsotaan jo tuolloin vapauteen ja tasa-arvoon pyrkivänä kansakuntana jo kauan ennen kuin meidän kansallinen identiteettimme rakentui siihen vaiheeseen, että itsenäistyminen tapahtui, pohtii kapellimestari Sakari Oramo.

Topelius katsoi Dresdenissä

Suomessa oopperaa ei koskaan esitetty, mutta suomalaiset kävivät katsomassa sitä muualla. Pietari Suuren ja Katariinan rakkaustarina kiehtoi kaikkia.

Sakari Topelius kävi katsomassa sen Dresdenissä ja kommentoi sitä huvittuneena, kertoo Oramo.

Hän arvelee, että saksalaissyntyinen Meyerbeer itse ei koskaan käynyt Suomessa. Sen sijaan hänen libretistinsä vieraili usein Pietarin hovissa ajan tapaan.

– Luultavasti käsitys suomalaisista on tullut sitä kautta, arvioi Oramo.

Meyerbeerin oopperat ovat nousseet uuteen suosioon vasta tällä vuosituhannella. Pohjantähti on silti harvinaisuus, jossa ranskalainen romantiikka yhdistyy saksalaiseen sotilasmusiikkiin. Se vaatii laulajilta myös erityistä virtuositeettiä.

– Se on vaativa ooppera, jossa on vahvoja naisrooleja, kuten Meyerbeerin oopperoissa usein. Hän itse asiassa aloitti kehityksen, jossa naisten roolit nousivat suuriksi oopperoissa. Tätä kehitystä jatkoi sittemmin mm. Wagner, kertoo Oramo.

Lapsenlapsenlapsi paikalla

Esitystä on tullut seuraamaan myös säveltäjän lapsenlapsenlapsi Saksasta. Vaikka Elizabeth Bearella on ikää jo 91 vuotta, hän halusi ehdottomasti tulla katsomaan oopperan, jota ei ole esitetty 1900-luvulla lainkaan.

– Olen niin vaikuttunut tästä kaikesta! Koko produktiosta ja isoisoisäni musiikista, joka ei ole lainkaan raskasta, vaan paremminkin kevyttä, ihmettelee Beare.

Se että esitys on saatu Suomeen, ei ole itsestäänselvyys.

– Nuotteja etsittiin 3-4 vuotta ja ne löytyivät lopulta Kööpenhaminasta. Vaikka Meyerbeerin oopperat ovat nyt nousseet suosituiksi Saksassa etenkin, tämä on vielä ollut unohduksissa, kertoo Komsi.

Syy, miksi Meyerbeerin oopperat olivat pannassa 1900-luvun alkupuolelta lähtien, ovat ikävät.

– Hän oli juutalainen ja joutui lähtemään Pariisiin tekemään työtään. Hienoa, että hänen oopperansa ovat nyt uudelleen esillä laajemminkin, sanoo Komsi.

*Otsikkoa ja tekstiä korjattu klo 22.30. Meyerbeer ei ollut ranskalainen, vaan saksalainen.

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme