Mainos
Mainos

Rasismin seurantaa yritetään tehostaa

Työministeriön maahanmuutto-osaston asettama työryhmä ehdottaa rasismin ja etnisen syrjinnän seurannan huomattavaa kohentamista. Ryhmä esittää mm, että ulkomaalaisvaltuutetun toimi olisi muutettava syrjintä- tai vähemmistövaltuutetun toimeksi.

Lisäksi tarvittaisiin kattavaa asennetutkimusta ja uudistettua tilastointia. Myös työvoimatoimistojen ja työsuojelupiirien rasismiin ja syrjintään liittyvää seurantaa olisi tehostettava entisestään. Työryhmän ehdotuksia esiteltiin tänään Helsingissä.

Työministeri Liisa Jaakonsaaren (sd.) mukaan seurantajärjestelmä on tarkoitus toteuttaa vaiheittaisena vuosina 1998-99. Jaakonsaari arvioi, että maahanmuuttajista on keskimäärin joka toinen työtön. Joidenkin pakolaisina tulleiden ryhmien kohdalla työttömyysaste on huomattavasti korkeampi.

Suomi on Jaakonsaaren mukaan tullut peruuttamattomasti kehitysvaiheeseen, jossa se on sekä maahanmuutto- että maastamuuttomaa. Maamme väestöstä on 1,5 prosenttia ulkomaan kansalaisia. Heistä huomattava osa on luettavissa etniseltä taustaltaan suomalaisiksi. Luku on EU-maiden ylivoimaisesti alhaisin.

Työministeriön tietojen mukaan Suomessa asuu runsaat 80000 ulkomaan kansalaista. Työvoimatoimistoissa oli joulukuun vaihteessa työnhakijoina yli 20800 maahanmuuttajaa, joista työttömiä vajaa 13900.
-Joidenkin pakolaisina Suomeen tulleiden ryhmien kohdalla työttömyysaste on jopa 70-90 prosenttia, kertoi ministeriön maahanmuutto-osaston päällikkö Mervi Virtanen.

Työhaluja on

Jaakonsaari puuttui myös viimeaikaiseen keskusteluun maahanmuuttajien suhtautumisesta työelämään.
-On väitetty, että valtaosa maahanmuuttajista ei haluaisi työelämään. Tämä varmasti ei pidä paikkaansa, hän vakuutti yhdessä Virtasen kanssa.

Yhteiskunnassamme esiintyy Jaakonsaaren mielestä etnistä työsyrjintää, joka on useiden maahanmuuttajien kohdalla heidän taidoistaan huolimatta työllistymisen esteenä.

Työministeriössä on valmisteltu toimien kokonaisuutta, joka tukisi kaikkien maahanmuuttajien kotoutumista Suomen yhteiskuntaan.
-Laki maahanmuuttajien kotoutumisesta annetaan eduskunnalle maaliskuussa, jolloin sisäministeriöstä esiteltäneen uudistettu ulkomaalaislaki, ministeri ennakoi.

Jaakonsaari tähdensi, että mitä enemmän yhteiskunta sijoittaa maahanmuuttajien kielikoulutukseen ja yhteiskuntaamme perehdyttäviin toimiin maahanmuuton ensimmäisten vuosien aikana, sitä paremmat edellytykset maahanmuuttajalla on myös löytää polkuja työllistymiseen.

Sivari-Marko mukana

Työministeriössä siviilipalvelustaan suorittava Marko Ahtisaari toi oman kortensa kekoon tiedotustilaisuuden valmisteluissa, vaikka pysyttelikin sivummalla. Hänen tehtävänään oli laatia tietokoneen avulla ne kalvot, joilla muut esittelivät maassamme asuvien ulkomaalaisten tilaa.

Siviilipalvelumiehellä riittää hommia ministeriön maahanmuutto-osastolla; hän avittaa mm. sihteerin toimia. Eniten kiinnostaa työelämän monikulttuuristaminen, koska se on niin alussa Suomessa.

-Katsotaan esimerkiksi, millainen ostovoima tulee olemaan ulkomaalaisella nuorella tässä maassa kymmenen vuoden päästä, Marko Ahtisaari kuvailee liike-elämällekin tärkeää visiointia.
-Työelämän on hyvä luoda kontaktipintaa maahan muuttaneisiin nuoriin eri järjestöjen kanssa, esimerkiksi Allianssin, hän neuvoo.
(STT)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme