Mainos

Reservistä siviilipalvelukseen siirtyminen yleistyy: "Reservikarkuriksi haukkuminen ei vie keskustelua mihinkään"

Reserviläisliitto toivoo kunnollista keskustelua sotilaskoulutuksen saaneiden reserviläisten siviilipalvelukseen siirtymisen yleistymisestä. Kansanedustaja Touko Aalto kummasteli MTV:n Huomenta Suomessa, miten keskustelua auttaa se, että sekä Reserviläisliitto että puolustusministeri haukkuvat siviilipalvelukseen siirtyjiä rintama- ja reservikarkureiksi.

– Jos haluaa asiallista keskustelua, kannattaa keskustella asiallisesti. Eikä haukkua muita satunnaisesti tietämättä yhtään syitä, mitä kunkin kieltäytymisen takana on, Aalto jatkoi.

Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) kertoi maanantaina maanpuolustuskurssin avajaisten puheessa olevansa huolissaan reserviläisten hakeutumisesta täydennyspalvelun kautta siviilipalvelusvelvollisiksi. Niinistön mukaan reservikarkurit nakertavat Suomen järjestelmän uskottavuutta. Hän ei usko, että sadat reserviläiset ovat varusmiespalveluksen jälkeen "kokeneet sellaisen eettisen herätyksen, että aseellinen palvelus yhtäkkiä olisi vastoin heidän vakaumustaan".

Vihreiden varapuheenjohtaja Touko Aalto muistuttaa, että asevelvollisuus suoritetaan yleensä nuoressa iässä, jolloin omat elämänarvotkin ovat usein vasta kehittymässä.

– Kun armeijaan mennään, siihen vaikuttavat hyvin paljon perhe- ja ympäristötekijät sekä kaverit. Mutta kun tulee ikää, hankkii koulutusta, näkee elämää.. ylipäänsä pohtii omia valintojaan, niin tässä asioissa kuin muissakin, Aalto sanoo.

Aalto on itse käynyt armeijan ja pitävänsä sitä arvokkaana kokemuksena.

– Koin sen tärkeänä, että oma ymmärrys laventuu ja täyttää velvollisuudet.  En tekisi toisin. Mutta kun pohdin sydämessäni omaa vakaumustani, niin olen enemmän sinut itseni kanssa, jos suorittaisin siviilipalveluksen. Koen voivani palvella isänmaatani paremmin jollain toisella tapaa kuin aseeseen tarttumalla. Uskon että aika moni muukin pohtii tällaisia asioita. Ihmiset, jotka menee armeijaan, ovat kovin nuoria, Aalto jatkaa.

Kun Aalto kommentoi keskustelua alkuviikosta, hän kertoi saaneensa palautetta laidasta laitaan.

– Olen saanut kahdenlaista palautetta: A) henkilökohtaisia tarinoita B) v###n sivarihomo -terveisiä. Kiteyttää koko keskustelun, Aalto kirjoitti Twitterissä.

Reserviläisliitto: Hyvä että keskustellaan

Keskustelun "reserviläiskarkuruudesta" aloitti Olli Nyberg, Reserviläisten liiton toiminnanjohtaja. Liiton mukaan kieltäytymiset synnyttävät kuvan, jonka mukaan puolustus perustuisi vapaaehtoisuuteen, vaikka puolustusvelvoite on kirjattu perustuslakiin. Nyberg myönsi Huomenta Suomessa, että olisi voinut muotoilla sanansa toisinkin, mutta ei kadu asian ottamista esiin. 

– Nyt siitä keskustellaan, ministeri otti asiaan kantaa ja seuraavaksi perustetaan varmasti selvitysryhmä tutkimaan asiaan, Nyberg sanoi.

Reserviläisten hakemukset siviilipalvelukseen ovat moninkertaistuneet. Aiemmin tässä kuussa siviilipalvelusjohtaja Mikko Reijonen kertoi, että perinteisesti hakijoita on ollut vuosittain 100–200, mutta toissa vuonna saapui lähes tuhat hakemusta ja viime vuonna yli 700.

– Kaikkein merkille pantavin tekijä oli Puolustusvoimien lähettämä reserviläiskirje, joka sai aikaan toukokuussa 2015 tilanteen, että alkoi tulla hakemuksia täydennyspalvelukseen eli pois reservistä siviilipalveluksen puolelle, Reijonen sanoi tuolloin.

– Se on hankala sanoa millaiset ne lopulliset syyt (kieltäytymiseen) ovat. Tätä ei ole selvitetty, on ainoastaan tilastollisia lukuja siitä, paljonko kieltäytyjiä on. Ja niistä näkee luvun olevan suoraan suhteessa siihen, paljonko kertausharjoituksia on, säestää puolestaan Nyberg.

"Iso peukku Varusmiesliiton nuorille"

Sekä Varusmies- että Aseistakieltäytyjäliiton mukaan reservissä siviilipalveluksen siirtymisen nimeäminen karkuruudeksi osoittaa kuitenkin vähintään huonoa makua. Kansanedustaja Aalto kertoikin nostavansa hattua Varusmiesliiton kannanotolle.

– Pitäisi keskustella, miksi maanpuolustustahto murenee. Siksi iso peukku ja hatunnosto Varusmiesliiton nuorille, joista reserviläiset voisivat ottaa mallia.

Sekä Aallon että Nybergin mielestä asevelvollisuus pitäisi ulottaa myös naisille ainakin niin, että naisetkin saisivat kutsun kutsuntoihin.

– Se kasvattaisi joukkoja, jotka ovat sitoutuneet reserviläistoimintaan, toisi järjestelmään joustavuutta ja auttaisi ongelmaan, Aalto näkee.

Varusmiespalveluksen suorittanut voi siirtyä reservistä siviilipalvelusvelvolliseksi hakemalla täydennyspalveluun. Täydennyspalvelus kestää enintään 40 päivää. Käytännössä täydennyspalveluskoulutuksen kesto on tällä hetkellä viisi päivää.

Kommentoi

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.