Mainos
Mainos

Richard Wilkinson ja Kate Pickett: Tasa-arvo ja hyvinvointi. Miksi tasa-arvo on hyväksi kaikille

(HS Kirjat), suom. Markus Myllyoja

OECD:n mukaan tuloerot ovat Suomessa kasvaneet nopeasti ja köyhyys lisääntynyt. Jorma Ollilan Talouselämälle antaman haastattelun mukaan tuloerot eivät kuitenkaan ole ongelma. Suomi onkin pienten tuloerojen maa, vieläkin. Joidenkin mielestä köyhyys on suurempi ongelma kuin tuloerojen kasvu.

Richard Wilkinson ja Kate Pickett panevat miettimään asioita uudelleen. He osoittavat uuden tiedon avulla, kuinka juuri kasvavat tuloerot lisäävät sosiaali- ja terveysongelmia. Kyse ei siis ole keskimääräisestä elintasosta eikä köyhyydestä, vaan nimenomaan eriarvoisuuden määrästä.

Yleisen käsityksen mukaan sosiaaliset ongelmat aiheutuvat suoraan aineellisesti köyhistä oloista. Totuus on varsin toinen: osa rikkaista maista pärjää terveys- ja sosiaaliongelmien mittareilla laskettuna kaikkein huonoimmin. Tuloerot oman yhteiskuntamme sisällä vaikuttavat meihin paljon enemmän kuin erot keskituloissa kahden rikkaan yhteiskunnan välillä.

Oma asema muihin verrattuna on tärkeämpi kuin varsinainen tulo- ja elintaso. Eriarvoisuus syövyttää sosiaalisuutta, sitä, miten suhtaudumme toisiimme. Luokka- ja statuserot aiheuttavat sosiaalista kipua. Epäreiluus, eriarvoisuus ja yhteistyön torjuminen ovat kaikki ulkopuolelle jäämisen muotoja.

Eriarvoisuus on ihmiselle niin vaikea asia, että hän tinkii mieluummin jopa ruuasta kuin samanarvoisuuden tunteesta. Kuten Adam Smith sanoi: On tärkeää pystyä esiintymään uskottavasti ilman tunnistettavan köyhyyden tuomaa häpeää ja leimaa. Siinä on miettimistä poliitikoille, viranomaisille, kenelle tahansa.

Richard Wilkinson ja Kate Pickett osoittavat, miten koettu eriarvoisuus vaikuttaa muun muassa sosiaaliseen luottamukseen, mielenterveysongelmiin, lasten koulumenestykseen, henkirikoksiin, sosiaaliseen liikkuvuuteen, henkiseen hyvinvointiin, stressiin, kuolleisuuteen ja liikunnan määrään. Kirjoittajat ovat johtopäätöksissään varovaisia, varsinkin jos tiedot ovat niukkoja.

Kirjassa on kolme osaa: I Aineellinen menestys, sosiaalinen epäonnistuminen, II Eriarvoisuuden hinta, ja III Parempi yhteiskunta. Kappaleet ovat lyhyehkojä, helppolukuisia ja faktoissa pitäytyviä, mutta elävillä esimerkeillä ryyditettyjä. Suomennos on erinomainen.

Teoksessa on hyvät lähdeviitteet noin 450 uuteen talous- ja lääketieteen referee-artikkeliin tai tutkimukseen, laaja hakemisto ja noin 70 kaaviota. Ei kannata pelästyä. Kaavioiden lukemiseen on rautalankaohje, jonka avulla sisältö aukeaa yhdellä vilkaisulla.

Eriarvoisuuden seurausten kuvaus vakuuttaa. Mutta mikä on vaihtoehto? Aina kun hallitukset ovat todella halunneet kasvattaa tasa-arvoisuutta, siihen on löytynyt keinoja. Reittejä on lukuisia, uusiakin, ja niitä tekijät esittelevät. Ensi vaihe on tyhjiön täyttäminen tiedolla siitä, mitä eriarvoisuus on.

Valtiotieteilijä, oikeustieteen tohtori. Huovinen on toiminut vanhempana tutkijana Helsingin yliopiston Kansainvälisen talousoikeuden instituutissa. Aiemman uransa hän on tehnyt yritysviestinnän konsultoinnin parissa. Huovinen seuraa maailman ja lähiympäristön ilmiöitä, ja pohtii kriittisesti, mitä mailmassa todella tapahtuu.

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme