Mainos
Mainos

Risto Piekka nousemassa Akavan puheenjohtajaksi

Akavan pääsihteeri Risto Piekka (kok.)on nousemassa keskusjärjestön seuraavaksi puheenjohtajaksi. Piekan valinnan takana on kahdeksan jäsenliittoa.

Akavan nykyistä puheenjohtajaa Mikko Viitasaloa on moitittu mm. liian autoritaarisesta johtamistavasta, hänen takanaan on 22 Akavan pientä liittoa. Piekan takana olevien suurten liittojen äänimäärä kokonaismäärästä on 65 prosenttia. Kesäkuun 16.-17. järjestettävässä puheenjohtajavaalissa on jaossa yhteensä 517 ääntä. Keskusjärjestön 32 jäsenliitosta kaksi ei ole vielä lyönyt kantaansa lukkoon. Niillä on vaaleissa yhteensä 30 ääntä.

OAJ ja muut isot liitot tekivät valintansa

Tilanteen ratkaisi Akavan ylivoimaisesti suurimman jäsenjärjestön, Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n hallituksen keskiviikkoinen päätös asettua Piekan taakse. Yli 100 000-jäsenisen OAJ:n puheenjohtaja Erkki Kangasniemi (sit.) käyttää edustajakokouksessa liittonsa kaikkia 154 ääntä. Kangasniemen mukaan OAJ:n hallitus teki päätöksensä yksimielisesti.

Muut seitsemän Piekan tueksi asettunutta liittoa tekivät päätöksensä alkuviikon aikana. Ratkaisevassa asemassa ovat etenkin yksityisen sektorin liitoista jäsenmäärältään suuret Tekniikan akateemisten liitto (47 000), Insinööriliitto (41 000) ja Suomen ekonomiliitto (34 600). Näiden yhteinen äänimäärä on 147.

Piekkaa tukevat puheenjohtajavaalissa myös Sosiaalityöntekijöiden liitto (11 000), Yksityisalojen esimiehet ja asiantuntijat (4335), Driftingenjörsförbundet i Finland (2715) ja Suomen työterveyshoitajaliitto (1742).

Viitasalo pitää kritiikkiä epäoikeudenmukaisena

Vuodesta 1995 Akavaa johtanut Mikko Viitasalo sanoo osallistuvansa kesäkuun puheenjohtajavaaliin normaalisti ja katsovansa pelin loppuu asti. Professoriliiton puheenjohtajana ja Maanpuolustuskorkeakoulun tutkijana toiminutta Viitasaloa on arvosteltu keskusjärjestöjohtajana liian etäisestä otteesta käytännön ammattiyhdistyspolitiikkaan. Häntä on myös arvosteltu yhteistyön puutteesta muiden keskusjärjestöjen SAK:n ja STTK:n kanssa. Viitasalo kiistää etenkin jälkimmäisen väitteen, ja arvioi luottamuspulan johtuneen paljolti OAJ:n sisäisestä tilanteesta ja kiistoista Lastentarhanopettajaliiton LTO:n kanssa.
-Epäluottamuksen laukaisi tilanteen huononeminen OAJ:n sisällä, joka kärjistyi henkilö-erimielisyydeksi, Viitasalo arvioi. Viitasalo katsoo panostaneensa voimakkaasti keskeisimpiin Akavan tavoitteisiin kuten koulutuksen arvostukseen palkkauksessa, tieteen ja tutkimuksen kehittämiseen, julkisen sektorin ongelmiin sekä Akavan hallinnon sisäisen ilmapiirin parantamiseen.

OAJ:n puheenjohtaja Erkki Kangasniemi perusteli rintamalinjojen muodostumista jo tässä vaiheessa sillä, että 20 liittoa pyysi Viitasaloa puheenjohtajaehdokkaaksi pari viikkoa sitten. Asia haittasi Kangasniemen mukaan myös kesken olevia hallitusneuvotteluja.

Piekalta halutaan järjestökokemusta

Akavan pääsihteeriä Risto Piekkaa, 50, on pidetty pätevänä ehdokkaana jo aiemmissa puheenjohtajavaaleissa, vaikka ei ole lopulta vaaleihin osallistunutkaan. Vuonna 1973 Akavan järjestösihteeriksi tulleen Piekan ansiona pidetäänkin juuri hyvää työmarkkinapolitiikan kokemusta. Piekkaa tukevien liittojen järjestämässä tiedotustilaisuudessa valintaa perusteltiinkin etenkin kyvyllä tiivistää Akavan edunvalvontaa.
-Sisäisen eheyden ja järjestökulttuurin vahvistaminen on tärkeää, jotta ulkoisiin paineisiin voidaan vastata, Insinööriliiton puheenjohtaja Matti Viljanen määritteli. Myös Piekka korosti tavoitteenaan olevan juuri aidon yhteistyön tiivistäminen siten, että järjestövoima kasvaa. Tämä merkitsee Piekan mukaan toisten tukemista, oli sitten kyse keskusjärjestön tuesta neuvotteluorganisaatiolle, jäsenjärjestölle tai päinvastoin.
-Kunnianhimoinen tavoite on, että akavalaiset voivat tuntea yhteisön aidosti omakseen. Liittojen edustajat eivät suostuneet kritisoimaan Viitasaloa. OAJ:n puheenjohtaja Erkki Kangasniemi vihjasi kuitenkin tyytymättömyyteen palkkaetujen valvomisessa.
-On tärkeää, että Akava säilyy ammattijärjestömäisenä, eikä ainakaan palata siihen entisaikojen akateemisten klubiin, jona sen toiminta alkoi. Perinteet jatkuvat ainakin siten, että sekä professori Viitasalo että valtiotieteen maisteri Piekka ovat sotilasarvoltaan reservin majureita.
(MTV3-STT)


Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme