Mainos
Mainos

Runsas henkilökuva Marja-Liisa Vartiosta

Helena Ruuska Marja-Liisa Vartio – kuin linnun kirkaisu

(WSOY)

Kuulun niihin armoitettuihin ikäluokkiin, joiden eteen lyseon äidinkielen tunnilla pantiin ”Uuden runon kauneimmat” -kokoelma. Runovalikoiman on laatinut Osmo Hormia vuonna 1958 ja toimittanut ja täydentänyt Hannu Mäkelä. Tämän pehmeäkantisen opuksen sivuilta muistan Marja-Liisa Vartion runot. Uudesta runosta tämä savolaistyttö siirtyi sitten proosan modernistien joukkoon.

Helena Ruuskan henkilökuva Marja-Liisa Vartiosta on polveileva kudelma. Päiväkirjamerkintöjen, kirjeenvaihdon, haastattelujen ja lehtileikkeiden perusteella piirtyy jo kirjailijan vanhempien rikkonainen elämä. Marja-Liisa Vartion os. Sairasen vanhemmat ehtivät erota ennen kuin Marja-Liisa syntyy vuonna 1924.

Tyttö on tarkka havainnoitsija pienestä pitäen ja parantumaton romantikko ja ihastuja heti kuin ikää vähän karttuu. Helena Ruuska piirtää mielenkiintoisesti sen, mitä talvisota mullisti suomalaisten tunne-elämän. Tuli kiire ihastua, rakastua, kihlautua ja päästä vihille. Rintamalle kirjoitettiin melkeinpä kelle vain. Marja-Liisa Vartio oli varsinainen kirjetykki: kirjan mukaan hänen viikkovauhtinsa oli yli kaksikymmentä kirjettä.

Herääminen naiseuteen teki Marja-Liisasta todella villin. Hän ihastui ja hylkäsi seuralaisia vilkkaaseen tahtiin. Hän ehti olla kihloissa kaksi kertaa ennen täysi-ikäisyyttä. Koulunsa Marja-Liisa Vartio kävi isänsä rehtoroimassa Nurmijärven yhteiskoulussa. Syksyllä 1944 hän pääsi opiskelemaan taidehistoriaa Helsingin yliopistoon.

Hän tutustui pian taidekauppias Valter Vartioon ja pari avioitui ennen kuin morsian oli täyttänyt 21. Aviomiehensä kautta nuori opiskelija ja maalaistyttö pääsi pääkaupungin piireihin. Hän tutustuu kirjailijoihin ja muihin taiteilijoihin ja pariskunta viettää paljon aikaa näissä piireissä. Marja-Liisa on yhtä aikaa kaunotar ja mielenkiintoinen keskustelukumppani. Seuraa ja seuraan pyrkijöitä siis riittää.

Ystävyys ja naapurus Helena ja Tuomas Anhava kanssa on nuorelle runoilija-kirjailijalle merkittävä. Tuomas Anhava esilukee ja editoi tekstejä lujasti, mutta oikeudenmukaisesti. Hänellä on myös paljon vaikutusvaltaa Helsingin kirjallisissa piireissä ja hän vakuuttaa Heikki Reenpään kustantamaan Marja-Liisan tekstejä. Häät-esikoisrunokokoelam ilmestyy vuonna 1952.

Ensimmäisestä avioliitosta ei ole paljoa jäljellä ja Marja-Liisa Vartio ihastuu nuoreen Paavo Haavikkoon. Kaikkien ajan sopivaisuussääntöjen vastaisesti pari seurustelee ja asuu yhdessä ja Marja-Liisa odottaa lasta ennen kuin avioero Valter Vartiion on selvä.

Marja-Liisa Vartio oli edelläkävijä ihmisenä ja kirjailijana. Hän kuvaa myös kirjoissaan naisen seksuaalisuutta ja erotiikkaa tavalla, josta tulee paljon lukijakirjeitä ja paheksuntaa. Hän tulkitsee sellaista sisäistä tunnemaailma, jota ei ole totuttu lukemaan naisen kirjoittamasta kaunokirjallisuudesta.

Helena Ruuska uhraa paljon sivuja kuvaamaan Vartio-Haavikon perhe-elämää. Kahden kirjailijan elämä ensin pienessä asunnossa ja pienillä tuloilla ei ole helppoa. Pariskunnalla on myös keskinäistä kilpailua ja heitä harmittaa, kun esimerkiksi apurahapolitiikassa heitä tunnutaan käsittelevän juuri pariskuntana.

Kirjailijauransa lisäksi Marja-Liisa Vartio on vaimo ja äiti, ensin ottotyttärelleen ja sittemmin Haavikon kanssa saamilleen Johannalle ja Heikille. Naisen odotetaan tietysti sen lisäksi sisustavan, siivoavan ja laittavan ruokaa ja siinä samalla antavan haastatteluja ”Hopeapeiliin”. Tytär saa koko elämänsä ajan paljon taustatukea äidiltään Aino Sairaselta, joka lähettää perunaa, marjoja ja voita Helsinkiin ja huolehtii perheen talouden hoidosta kesäisin.

Marja-Liisa Vartio nukkuu koko ikänsä huonosti ja nukkuessaan näkee huikeita unia. Terveys on muutenkin oikukas ja kilpirauhasen ylitoimintaa hoidetaan alitoimintana. Maalaiskesän aluksi 1966 kirjailija pulahtaa heti järveen ja saa kirjaimellisesti kuolemantaudin. Hän kuolee Savonlinnan keskussairaalassa kesäkuussa 1966. Syksyllä ilmestyy Runot ja proosarunot -kokoelma.

Kirjassa on paljon isoja ja pieniä asioita. Karsinta ja tiivistäminen olisi tehnyt henkilökuvasta helppolukuisemman, mutta todella mielenkiintoinen se on näinkin.

Helsingin kirjamessuilla Helena Ruuska ja Marja-Liisa Vartion henkilökuva ”kuin linnun kirkaisu” Hilkka Hyrkön haastateltavana torstaina 25.10 klo 15.00 Mika Waltari -lavalla.

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme