Mainos
Mainos

Ruokamyrkytykset lisääntyvät

Ruokamyrkytysten määrä on tuntuvassa kasvussa myös Suomessa, ja asiantuntijoiden mukaan lähestymme niiden suhteen jo kansainvälistä tasoa. Vuosittain Suomessa tulee viranomaisten tietoon 30-70 ruokamyrkytysepidemiaa, joissa sairastuu yhteensä muutama tuhat ihmistä.

Todennäköisesti elintarvikkeista johtuvia yksittäisiä sairastumisia on vuosittain jopa kymmeniätuhansia. Ruokamyrkytysepidemiat ovat vain jäävuoren huippu.

Kun kansainvälisiä eri lukuja ja tutkimuksia peilataan Suomen tilanteeseen, voitaneen alan asiantuntijoiden mukaan arvioida, että vuosittain ruokamyrkytykseen sairastuu Suomessa kaiken kaikkiaan puoli miljoonaa ihmistä eli laskennallisesti joka kymmenes. Kolme elintarvike- ja terveysvalvonnan piirissä työskentelevää asiantuntijaa on kirjoittanut kuluttajille ruokamyrkytysten arkipäivästä kirjan.

Siinä peilataan perustietoa ruokamyrkytyksistä, annetaan ohjeita niiltä suojautumisessa, yleisestä ehkäisyssä ja valotetaan seikkaperäisesti ruokamyrkytyksen aiheuttavia bakteereita, viruksia, parasiittejä ja luonnon toksiineja. Kirjoittajista ylitarkastaja Veli-Mikko Niemi toimii sosiaali- ja terveysministeriössä, ylitarkastaja Marjatta Rahkio Elintarvikevirastossa ja dosentti Anja Siitonen laboratorionjohtajana Kansanterveyslaitoksessa. Kustantaja on Art House.

Useita uusia uhkia

Ruokamyrkytysten kirjo kohosi Suomessa nousuun vuonna 1997, ja se näyttää ylitarkastaja Rahkion mukaan edelleen jatkuvan myös tänä vuonna. Viranomaiset olivat syyskuun alkuun mennessä kirjanneet jo 43 epidemiaa, joissa oli sairastunut kolmisentuhatta ihmistä. Rahkio uskoo, että viimevuotinen 68 epidemian määrä vielä ylittyy. Osa ruokamyrkytysten lisääntyneeseen määrään voidaan viranomaisten mukaan lukea uudistuneen raportointijärjestelmän tiliin, mutta samalla on niiden aiheuttajiksi noussut useita uusia uhkia. Dosentti Siitosen mukaan niihin kuuluu mm. antiseptisten valmisteiden lisääntyvä kotikäyttö, joka lisää ihmisessä luontaisesti olevien mikrobien tasapainoa. Esimerkiksi antiseptiset valmisteet eivät Siitosen mukaan kuulu normaalin ihmisen kotikäyttöön. Tavalliset pesuaineet riittävät. Toinen uhka puolestaan on mikrobien lisääntyvä sietokyky ja muuttuminen antibiooteille resistenteiksi.

EHEC-tuli Suomeen

Esimerkiksi EHEC-bakteeria ei Suomessa tavattu vuonna 1995 yhtään, mutta jo vuoden 1997 aikana EHEC-bakteeri todettiin yhteensä 62 henkilöllä, joista suurin osa sairastui kesällä puhjenneen Suomen ensimmäisen EHEC-epidemian aikana. Infektio johti kahden alle kouluikäisen lapsen kuolemaan. Neljäs uhka ovat eksoottiset elintarvikkeet, kuten merenantimet ja sushi. Ne tuovat eksoottisia mikrobeja aiheuttamaan vibrioita sekä levittämään hepatiitti A-virusta ja calicivirusta. Oma lukunsa ovat osterit. Kansainvälinen lisääntyvä kauppa puolestaan lisää taudinaiheuttajien kirjoa ja juomavesiepidemiat ovat mahdollisia myös Suomessa. Tässä yhteydessä Siitonen mainitsee Haukiputaan kesän epidemian. Edelleen uusia uhkia ruokamyrkytysten suhteen ovat Siitosen mukaan elintarvikkeiden väärä jäähdytys, kuljetus ja myyntiajat.

Kultaiset hygieniasäännöt

Kirjassa käsitellään laajasti myös Maailman terveysjärjestön (WHO) kymmentä kultaista hygieniasääntöä turvallisesta elintarvikkeiden käsittelystä. Lyhyesti otsikoituina säännöt ovat:
valitse turvallisesti tuotettuja elintarvikkeita
-kuumenna ruoka riittävästi
-nauti kuumennettu ruoka viivytyksettä
-säilytä kuumennetut ruoat riittävän kuumassa tai kylmässä ja ole huolellinen lämmittäessäsi uudelleen jo aiemmin kuumennettua ruokaa.
Lisäksi pidä raa'at ja kuumennetut elintarvikkeet erillään, pese kädet usein, pidä keittiöpinnat puhtaina, suojaa elintarvikkeet hyönteisiltä, jyrsijöiltä ja muilta eläimiltä ja käytä puhdasta vettä.
(STT)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme