Mainos
Mainos

Ruotsin ja Suomen ulkoministerit tukevat kriisinhallintaa

Suomi ja Ruotsi ovat valmiit osallistumaan konkreettisesti ja myönteisesti keskusteluun siitä, miten Euroopan kriisinhallinnan valmiuksia voidaan parantaa, sanovat ulkoministeri Tarja Halonen (sd.) ja Ruotsin ulkoministeri Anna Lindh yhteisessä kirjoituksessaan tänään.

Ministerit viittaavat Helsingin Sanomissa ja Dagens Nyheterissä julkaistussa kirjoituksessaan Britannian pääministerin Tony Blairin syksyllä avaamaan keskusteluun Euroopan kriisinhallinnan kehittämisestä.

-Tämä keskustelu on tärkeää, ja Suomi ja Ruotsi ovat valmiit osallistumaan siihen myönteisesti ja konkreettisesti. Euroopan unionin kokemukset Balkanin kriisistä ovat osoittaneet, että unionin on kehitettävä kykyään ennalta ehkäistä ja estää selkkauksia, ministerit kirjoittavat.

Halosen ja Lindhin mukaan läheiset suhteet Naton ja Yhdysvaltain kanssa ovat erittäin merkittävät EU:n ja Länsi-Euroopan unionin WEU:n kriisinhallintarakenteiden kehitykselle. Naton kriisinhallintaroolia havainnollistaa Bosniassa oleva vakauttamisjoukko Sfor, johon Suomi ja Ruotsi osallistuvat.

Eurooppalainen kriisinhallinta on tärkeä täydentävä lisä transatlanttiseen yhteistyöhön, kirjoituksessa sanotaan. Ministereiden mukaan tämä järkevä järjestys vastaa myös Suomen ja Ruotsin etuja. Kansainvälisellä yhteisöllä on rajalliset voimavarat eikä ole mitään syytä luoda päällekkäisiä rakenteita. Siitä syystä WEU:lla on yhteisymmärrys Naton kanssa, että se voi käyttää Naton voimavaroja, Halonen ja Lindh kirjoittavat.

Lindh: Ei päätösvaltaa Natolle

Blairin ajatukset, joihin ulkoministerit viittaavat kirjoituksensa alussa, kuultiin lokakuussa EU-maiden huippukokouksessa Itävallassa. Blair sanoi silloin, että EU voisi tiivistää puolustusyhteistyötään Naton alaisuudessa. EU:n olisi hänen mukaansa kuitenkin pystyttävä toimimaan niissäkin tapauksissa, joissa Yhdysvallat ei halua olla mukana.

Tänään Britannia ja Ranska antoivat yhteisen julistuksen, jossa Blairin ajatuksia kehiteltiin eteenpäin. Julistuksen mukaan EU:n olisi voitava puuttua kriiseihin sotilaallisesti, ja sille olisi luotava tätä varten tarvittavat sotilaalliset välineet. Julistuksen mukaan tämä voisi tapahtua joko Naton puitteissa tai käyttämällä kansallisia tai monikansallisia joukkoja ilman Naton kehyksiä.

Ulkoministeri Lindh sanoi tänään Ruotsin uutistoimiston TT:n haastattelussa, että Britannian ehdotukseen saattaa sisältyä riski, että päätöksenteko jätetään todellisuudessa Natolle. Lindhin mukaan sellainen EU-operaatio, josta päätetään Natossa, ei Ruotsin kohdalta voi tulla kysymykseen, koska Ruotsi ei Natoon kuulumattomana voisi olla mukana päätöksenteossa.
(STT)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme