Mainos
Mainos

Säätiön hurja suunnitelma: Matkaan 2031 ja menolippu Marsiin – siirtokuntalaisia odottaa seitsemän kuukauden avaruuslento ja tyhjä planeetta

– Ihminen on luonnostaan tutkimusmatkailija ja Mars on seuraava manner, jonka tutkimme, sanoo Bas Lansdorp, joka on Mars One -säätiön perustajajäsen ja toimitusjohtaja. Säätiön tavoitteena on perustaa Marsiin pysyvä siirtokunta, jonka väkiluku olisi ensivaiheessa neljä.

Uskomattomalta kuulostava hanke on jo käynnissä, ja sitä esiteltiin tänään Helsingissä pohjoismaisessa NextM-seminaarissa. Tulevia marsilaisia rekrytoidaan parasta aikaa. Alun perin hakemuksia tuli kymmeniätuhansia. Nyt ehdokkaiden joukko on rajattu noin sataan henkilöön.

Hankkeen hinta lasketaan miljardeissa, ja monimutkaista teknologiaa vaaditaan valtavia määriä. Silti kumpaakaan niistä ei pidetä säätiössä suurimpina pulmina.

– Suurin ongelma on ihmiset. Ketkä ovat ne neljä ihmistä, jotka selviävät avaruusmatkan ja siirtokunnan perustamisen lukuisista haasteista ilman huoltojoukkoja, pohtii Bas Lansdorp.

Miksi Marsiin?

Suurisuuntaisia suunnitelmia Marsiin matkustamisesta perustellaan ainakin kahdella tavalla. Ensinnäkin ihminen on luonnostaan tutkimusmatkailija. Toiseksi Maan tulevaisuus tarvitsee tätä.

– Emme matkusta Marsiin sen itsensä vuoksi, vaan siksi,  että Maa hyötyisi, sanoo Lansdorp.

– Mars on kuivaa autiomaata. Sinne matkustaminen auttaa meitä ymmärtämään Maan arvon, pohtii Lansdorp.

Yksisuuntainen matka

Marsin asukkaiksi valittavilta ihmisiltä vaaditaan täydellistä sitoutumista, sillä matkaan ei sisälly paluulippua.

– He jäävät Marsiin loppuiäkseen, sanoo Lansdorp.

Suunnitelmien mukaan ensivaiheessa Marsiin matkustaa neljä ihmistä. Tämänhetkisen suunnitelman mukaan he lähtisivät matkaan 2031. Tosin lähtöä on lykätty jo joitakin kertoja. He eivät jäisi ainoiksi asukkaiksi, sillä vuoden kuluttua Marsin väkiluku on tarkoitus tuplata kahdeksaan.

Paluulipun puutetta ei säätiössä nähdä ongelmana.

– Eihän ihminen palannut alkukotiinsa Afrikkaan jokaisen tutkimusmatkan jälkeen, vaan jäi tutkimilleen alueille. Tätä koskee sama, pohtii Lansdorp.

Tiedeyhteisössä ei olla matkan onnistumisen mahdollisuuksista yksimielisiä. On asiantuntijoita, jotka eivät usko ihmisen selviytyvän seitsemän kuukautta kestävästä avaruuslennosta Marsiin. Toiset taas pitävät hanketta hyvinkin mahdollisena.

Sivutuotteista hyötyjä

Hankkeessa kehitellään tapoja tuottaa ruokaa nykyistä energiatehokkaammin, mikä olisi tietysti hyödyllistä Maassakin. Työn alla ovat myös nykyisiä tehokkaammat, halvemmat ja kevyemmät aurinkopaneelit, joiden hyödyt myös Maan päällä ovat ilmeisiä. Kierrätys on pakko viedä aivan uudelle tasolle Marsissa, ja tämä taito on eduksi myös Maassa.

Lisäksi projektin vetäjät uskovat sen innoittavan ihmiskuntaa.

– Lapset tahtovat taas opiskella tieteitä ja insinööritaitoa ja aikuiset innostuvat uudelleenkouluttautumisesta, maalailee hankkeen vaikutuksia toimitusjohtaja Bas Lansdorp.

Kommentoi

Mainos

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot