Mainos
Mainos

SAK julkisti hallitustavoitteensa

Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö haluaa puolueiden työllisyyskannat selviksi ennen vaaleja. SAK haluaa puolueilta kannanottoja ennen vaaleja etenkin siitä, miten ne aikovat ratkaista työelämän ongelmat. SAK:ta kiinnostaa, kuinka puolueet suhtautuvat työssä jaksamisen ongelmiin ja koulutukseen. SAK vaatii myös pieni- ja keskituloisten palkkaveron keventämistä.

Hallitustavoitteissaan SAK penää seuraavalta hallitukselta pitkäkestoista ohjelmaa työelämän ongelmien hoitamiseksi. SAK haluaa seuraavan hallituksen panostavan erityisesti työelämän epäkohtiin ja työllisyyteen. Työttömyyden, eläkepommin ja muiden valtiontalouden ongelmien ratkaisuksi SAK tarjoaa täystyöllisyyssopimusta. Sen erääksi keskeiseksi keinoksi järjestö ehdottaa työllisyysasteen nostamista. Kun nyt työssä käy 64 prosenttia työikäisestä väestöstä, SAK haluaa työllisyysasteen nostettavaksi 70 prosenttiin. Se merkitsisi 200 000:ta uutta työpaikkaa.

Talouspolitiikassa SAK toivoo myös seuraavan hallituksen noudattavan EU:n linjan mukaista matalan inflaation ja alhaisten korkojen linjaa. Mikäli talouskasvu laantuu, vetoa maan taloudelle toivotaan kotimarkkinoiden vilkastumisesta. Huonojen aikojen varalle halutaan puskurirahaa säästöön valtion kassaan. SAK:ssa on laskettu, että työttömyysvakuutusmaksuja kertyy ainakin 750 miljoonaa markkaa, ja myös työeläkerahastoihin saadaan tavoiteltu 1,8 miljardin markan puskuri.

Johtajien optiot ja pääomavero listalla

Uhkana matalan inflaation politiikalle nähdään mm. suurituloisten ahneus esimerkiksi johtajille myönnettyjen optioiden muodossa. Verotuksen osalta painopistettä halutaan muuttaa työn verottamisesta pääomaverotuksen suuntaan. Pääomaverotusta oltaisiin valmiita nostamaan viisi prosenttiyksikköä, eli nykyisestä 28 prosentista 33 prosenttiin. Suomen taloudellisen ja yhteiskunnallisen vakauden uskotaan jatkossa riittävän houkuttelemaan maahan pääomia. Kiinteistöverotusta tulisi SAK:n mielestä nostaa lähemmäksi länsieurooppalaista tasoa.

Työnantajajärjestöjen kanssa SAK on samoilla linjoilla mm. elinkeinopolitiikan kehittämisessä ja energian saatavuuden turvaamisessa. Myöskään kansalaispalkka ei ole kummankaan toivomuslistalla. Työaikaa tulisi SAK:n mielestä lyhentää Euroopan kärkimaiden tahdissa siten, että työaikaratkaisuilla on yhteys mm. työllisyyteen ja työntekijöiden kulloisiinkin elämäntilanteisiin.

Aiemmin on päädytty yleislakkouhkiin

Yli miljoonajäseninen SAK joutui suuriin kiistoihin hallituksen kanssa etenkin laman iskiessä. Vuonna 1992 SAK uhkasi Esko Ahon (kesk.) hallitusta yleislakolla, kun palkansaajajärjestöt kiivastuivat mm. työttömyysturvan huononnuksista. Myös puoli vuotta myöhemmin SAK uhkasi yleislakolla Ahon hallitusta, joka oli antamassa eduskunnalle lakiesitykset kiistanalaisista työelämän uudistuksista sopimatta niiden sisällöstä ensin palkansaajajärjestöjen kanssa.

Paavo Lipposen (sd.) johtama hallituskaan ei ole selvinnyt ilman lakkouhkaa. Vapun alla 1996 SAK ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ryhtyivät puuhaamaan päivän yleislakkoa kun työttömyysturvan leikkaamisesta ei löytynyt sopua.
(STT)


Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme