Mainos
Mainos

Seppoa hoitaneen sairaalan ylilääkäri: "Päivystysten ruuhkat aiheuttavat yksittäisiä vaaratilanteita"

Kuopion yliopistollisen sairaalan päivystyspoliklinikalta raportoidaan vuosittain sadoista yksittäisistä vaaratilanteista. Päivystyksen ylilääkärin Tero Martikaisen mukaan vaaratilanteiden raportoinnin suuri määrä ei välttämättä ole huono asia, vaan on hyvä, että niistä ilmoitetaan, koska silloin niihin päästään kiinni.

Martikaisen mukaan vaaratilanneraportointi on kaksinkertaistunut alkuvuonna, niitä on alkuvuoden aikana ollut noin kolmesataa.

– Vakavia vaaratilanteita ei ole kuitenkaan sattunut sen enempää kuin viime vuonna.

MTV Uutiset kertoi Seposta*, joka vaimonsa sanojen mukaan on ollut hengenvaarassa kiireisessä päivystyksessä. 

Kuopion yliopistollisen sairaalan päivystyspoliklinikan ylilääkäri Tero Martikainen ei voi kommentoida yksittäistä potilasta, mutta myöntää ruuhkien vaikeuttavan lääkärin vastaanotolle pääsyä.

– Ruuhkat aiheuttavat yksittäisiä vaaratilanteita. Päivystyksessä tehdään tilannearvio siitä, kuinka henkeä uhkaava tilanne on kyseessä. Hengenvaarassa olevat potilaat ovat etusijalla. Lievemmät tapaukset joutuvat ikävä kyllä odottamaan.

"Lisälääkäreitä ei aina saada"

Seppo oli elokuun alussa viikonloppuna sisätautien päivystyksessä, missä on Martikaisen mukaan erikoissairaanhoidon käytäntöjen mukaisesti vain yksi lääkäri.

– Pahimmillaan yhdellä lääkärillä voi olla parikymmentä potilasta. Meillä on lisätyökutsu, mutta se ei velvoita ketään eikä aina lisälääkäreitä saada, vaikka heitä tarvittaisiin. Meillä on ollut välillä haasteita esimerkiksi sisätautien puolella.

Martikaisen mukaan KYS:n tiedotteessa ollut toteamus siitä, että ruuhkat eivät ole aiheuttaneet potilasturvallisuuden vaarantamista, koskee vain Aluehallintovirastoon tehtyjen yksittäisten hoitajien tekemien muutamien kanteluiden potilaita.

– Ruuhkien vuoksi potilaita on pudonnut sekavassa tilassa sängystä ennen kuin hoitajat ovat ehtineet estää. Kesäkuussa olikin yksi tapaus, jolloin sekava potilas oli lähtenyt kävelemään ja kaatunut, Martikainen kertoo. 

Väärä lääkitys yleisintä

KYS:ssä on käytössä henkilökunnan vaaratilanneraportointi, jonne voi raportoida vaarallisesta tilanteesta nimellä tai nimettömänä. Raportissa voi kertoa henkilökunnan tai potilaan turvallisuutta koskevista asioista.

Martikaisen mukaan ylivoimaisesti eniten tulee ilmoituksia koskien potilaiden vääriä lääkkeitä.

– Esimerkiksi viime viikolla meillä oli henkilöstöpalaveri, jossa käsiteltiin kahta merkittävää vaaratilannetta koskien potilaiden vääriä lääkkeitä. Kahdelta kuukaudelta ilmoituksia oli muistaakseni kahdeksankymmentä.

Martikainen selventää, että väärä lääkelista voi tulla siirryttäessä päivystyksestä osastolle tai potilas voi muistaa lääkkeensä väärin.  

Väärien lääkkeiden jälkeen toiseksi yleisimmin potilasturvallisuus vaarantuu tiedonkulun ongelmien vuoksi, mikä myös usein koskee lääkitystä. 

– Kolmanneksi tavallisin vaaratilanne liittyy siihen, että potilaille on jo ehditty antaa väärää lääkettä. Tämä on voitu huomata antovaiheessa tai vasta sen jälkeen.

Kuolemantapauksia harvoin

Martikainen toteaa, että päivystyksessä käy vuosittain 45 000 potilasta ja kuolemantapauksia sattuu äärimmäisen harvoin.

– Viime vuoden lopulla päivystyksen ruuhkan vuoksi yksi potilas menehtyi, koska hänen diagnoosinsa viivästyi. Alkuarvio meni harhaan ja siitä lähti hoito väärille raiteille: Ei havaittu, että potilas oli niin huonossa kunnossa. Käsittelimme tätä koko sairaalaan tasolla yksityiskohtaisesti kaikkien hoitoon osallistuneiden kesken, kertoo Martikainen.

Ruuhkahuiput ovat Kuopiossa samat kuin muutoinkin kaikissa päivystyksissä.

– Potilaita alkaa tulla ennen puoltapäivää, ja ruuhkahuippu on loppuiltapäivästä tai alkuillasta. Iltayhdeksän jälkeen potilasvirrat alkavat rauhoittua. Maanantai ja perjantai ovat ruuhkaisimmat, mutta yksittäisten päivien potilasmäärät voivat vaihdella sadasta potilaasta melkein kahteensataan potilaaseen, lisää Martikainen.

Sairaalan kokonaisosaaminen "hyvää, ellei erinomaista"

Martikainen kehuu päivystyksen henkilökunnan ammattitaitoa. 

– Meidän henkilöstölaskelmat ovat kesken ja ne valmistuvat syyskuun 20. päivä. Sen jälkeen tiedämme, onko meillä riittävästi henkilökuntaa.

Kokonaisuutena sairaalan osaaminen on Martikaisen mukaan "vähintäänkin hyvää, ellei erinomaista".

– Aivohalvauspotilaan hoitoketju on kansainvälisestikin vertailtuna huippuluokkaa. On oikeastaan hämmästyttävää, että noin kymmenessä minuutissa sairaalaan tulosta aivohalvauspotilas on haastateltu, tutkittu, kuvattu ja liuotushoito aivoveritulppaan aloitettu, Martikainen taustoittaa.

Myös KYS:n neurologian erikoislääkäri ja akuuttineurologian vastuulääkäri Anne-Mari Kantanen korostaa sairaalan aivohalvaushoito-osaamista.

– Isoissa liikenneonnettomuuksissa traumatiimi toimii ja pienemmissäkin päivystysasioissa saa pääosin nopeasti apua, olipa kyseessä nenäverenvuoto, hankala päänsärky tai keuhkokuume tai vaikkapa lonkkamurtuma, Kantanen vakuuttaa.

Päivystyksen haasteista Kantanen korostaa, että sen toiminnan luonteessa täydellinen ennakointi on mahdotonta.

– Epäonnistumisia tulee ja niistä tulee oppia. Joskus myös sairaus on sellainen, ettei syy löydy heti, vaikka tutkimuksia tehtäisiin kuinka, ja kaikkia ei myöskään voi pelastaa. Tämä ei myöskään ole poikkeuksellista, vaan kuuluu sairaalan arkeen.

* = Sepon nimi on muutettu.

Kommentoi

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot