Mainos
Mainos

Siiri, 17: Nuorten liika rajoittaminen netissä on väärin – "Kokisin, että vanhemmat eivät luottaisi minuun enkä saisi kasvaa aikuiseksi"

Lapset eivät enää ensi vuonna pääse vapaasti käyttämään sosiaalisen median palveluita, sillä niihin vaaditaan vanhempien lupa. Mediakasvattajat muistuttavat, että alaikäisillä on oikeus paitsi turvalliseen nettikäyttöön, myös osallistumiseen ja yksityisyyteen.

Lupapakon takana on EU:n tietosuojauudistus, jota aletaan soveltaa ensi kesänä. Osana uudistusta määrätään, että alle 16-vuotiaan pitää pyytää huoltajan lupa verkkopalveluille. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin alentaa ikärajaa aina 13 vuoteen.

Suomessa uudistusta valmisteleva työryhmä ehdottaa joko 13 tai 15 vuoden ikää. Useat järjestöt, kuten Pelastakaa Lapset ry, Mediakasvatusseura, Lastensuojelun Keskusliitto ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL), kannattavat alinta ikärajaa.

Henkilötiedoille haetaan parempaa suojaa

– EU:n tietosuoja-asetuksen tarkoituksena on parantaa henkilötietojen suojaa.

– Palveluntarjoajan pitää kertoa selkeästi henkilötietojen käytöstä ja käyttötarkoituksesta sekä ilmoittaa tietoturvaloukkauksista.

– Ihmisten oikeus poistattaa henkilötietojaan eri palveluista vahvistuu.

– 13–16-vuotiaiden (ikäraja tarkentuu) henkilötietojen käsittelyyn vaaditaan huoltajan suostumus.

– Kuluttajalla on oikeus siirtää tietojaan palveluntarjoajalta toiselle.

– Asetusta aletaan soveltaa ensi toukokuusta lähtien.

– Suomeen säädettävä uusi tietosuojalaki täydentää EU:n asetusta.

– Tietosuojauudistus on laaja, sillä palveluntarjoajia on valtava määrä.

– Useimmilla ihmisillä on monia käyttäjätilejä aina sosiaalisesta mediasta nettikauppoihin ja kanta-asiakasohjelmiin.

– Moni eurooppalainen on huolestunut esimerkiksi tietoja keräävistä mobiilisovelluksista ja siitä, mihin tietoja käytetään.

(STT)

Lähteet: Tietosuojavaltuutettu, oikeusministeriö

Samoilla linjoilla on 17-vuotias helsinkiläinen lukiolainen Siiri Kinnari. Hän on perehtynyt nettielämän kiemuroihin myös toiminnassaan MLL:n verkkotukioppilaana.

– Tuntuisi jotenkin väärältä, jos liikaa rajoitetaan nuoria netissä. Itse kokisin, että vanhemmat eivät luottaisi minuun enkä saisi kasvaa aikuiseksi.

Ikäraja voi Kinnarin mukaan haitata myös koulutyötä. Verkkotehtävät ovat koulussa lisääntyneet rutkasti. Jos nuorten huoltajilta vaadittaisiin jatkuvasti lupia, se voisi aiheuttaa hankaluuksia.

Eri asia hänen mielestään ovat esimerkiksi deittipalvelut, joissa on jopa 13-vuotiaita. Näissä ikärajoja edelleen tarvitaan, vaikka niitä onkin joskus helppo kiertää.

Miten verkkopalvelut keräisivät lupansa?

Mediakasvattajien mukaan liian korkea ikäraja voi haitata oikeutta tietoon ja sananvapauteen. Uudistuksen toteuttamiseen liittyy myös avoimia kysymyksiä.

Vanhemman lupa tarvitaan vastedes esimerkiksi some-palveluihin ja puhelinsovelluksiin, jotka tallentavat käyttäjän tietoja. Vielä on auki, kuinka verkkopalvelut keräisivät lupia. Jos varmennus annetaan esimerkiksi luottokortilla, riskinä saattaa olla perheiden syrjiminen sosioekonomisen aseman perusteella. Jos toisaalta lupia pystyy antamaan liian helposti esimerkiksi sähköpostilla, niitä pystyy kiertämään.

Epäselvää on myös, kuinka lapsen ikä varmistetaan verkkopalvelussa ja miten käy nykyisille palveluiden alaikäisille käyttäjille.

Vaakakupeissa suojelu ja oikeudet

– Lasten digitaaliset oikeudet ovat tasapainoilua suojelun ja osallisuuden välillä, summaa mediakasvatuksen suunnittelija Rauna Rahja MLL:sta.

Hän huomauttaa, että henkilötietojen suojan parantamisessa on paljon hyvää. Aikuisten on kuitenkin myös autettava lapsia oppimaan mediataitoja.

Lupien vaatiminen voi antaa perheille valheellisen turvallisuuden tunteen verkkopalveluiden suhteen. Toisaalta huoltajat saattavat kiinnostua aiempaa enemmän lastensa tekemisistä verkossa.

Vaikka netti on Siiri Kinnarin mukaan nuorille tärkeä osa elämää ja sitä kautta saa myös uusia ystäviä, verkossa voi kohdata myös ongelmia. Yleisiä ovat esimerkiksi netti-ilkeily ja se, että nuori ei tunnista verkossa huijareita ja luotettavia lähteitä. Silti hän toivoo, että koulussa ei vain puhuttaisi kiusaamisesta ja muista kielteisistä asioista vaan enemmänkin opetettaisiin nettitaitoja. Vanhemmilta hän toivoo avointa ja rentoa puhetta netin käytöstä sormenheristelyn sijaan.

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme