Mainos

"Silmiä avaava kokemus": Jaakko saattoi pelastaa tuntemattoman hengen luovuttamalla kantasoluja – viikon kestävään prosessiin kaivataan nuoria aikuisia

Kaikille kantasolusiirrettä kaipaaville potilaille ei löydy täysin sopivaa luovuttajaa, mikä nostaa luovutuksen onnistumisen riskejä. Kantasolurekisteriin kaivataan erityisesti perusterveitä nuoria aikuisia.

Helsinkiläinen Jaakko Paalanen on todennäköisesti pelastanut tuntemattoman ihmisen hengen, sillä viime helmikuussa 28-vuotias diplomi-insinööri luovutti kantasoluja. Luovuttajaksi Paalanen valikoitui kantasolurekisteristä, johon hän liittyi pari vuotta aiemmin.

– Luin joskus mediasta tarinan äidistä ja tyttärestä. Äiti etsi tyttärelleen luovuttajaa, ja sitä ei meinannut löytyä. Se kosketti ja alkoi mietityttämään, että jos yksi ihminen voi olla juuri se oikea luovuttaja, niin minkä takia en itse liittyisi, Paalanen kertoo.

Paalanen ei ehtinyt olla rekisterissä kuin pari kuukautta ennen kuin häneen otettiin yhteyttä SPR:n Veripalvelusta. Paalaselle kerrottiin, että hän saattaisi olla sopiva luovuttaja jollekin potilaalle ja mies sai kutsun jatkotutkimuksiin.

Sillä kertaa prosessi kuitenkin keskeytyi, koska Paalanen oli juuri ottanut uuden tatuoinnin, mikä saattaa olla riskitekijä luovutukselle.

Pian uusi kutsu

Ei kuitenkaan kulunut kauaa, kun Paalanen kutsuttiin uudestaan jatkotutkimuksiin toista potilasta varten. Tällä kertaa asiat etenivät siihen pisteeseen, että Paalanen luovutti kantasoluja verenkierrostaan.

Ennen luovutusta hänelle tehtiin perusteellinen terveystarkastus, jotta voitiin varmistua, ettei luovutukselle ole Paalasen tai potilaan kannalta ylimääräisiä riskitekijöitä.

– Koko prosessi terveystarkastuksissa ynnä muissa sujui tosi hyvin ja suoraviivaisesti. Tuntui siltä, että lääkärit ja hoitajat arvostivat tosi paljon luovuttamista.

Neljänä päivänä ennen luovutusta Paalaselle annettiin vatsaan kasvutekijäpistoksia, jotka lisäävät kantasolujen määrää veressä. Pistokset saattavat aiheuttaa luustokipuja, mutta Paalasen kohdalla näin ei käynyt.

Itse luovutus tapahtui Meilahden sairaalassa. Paalasen molempiin käsiin kiinnitettiin kanyylit, joiden kautta veri kiersi kantasolut erottelevan afereesilaitteen läpi. Aikaa kului kuusi tuntia.

– Meni aika kivuttomasti. Lähinnä siinä vaan hiukan jumitti, kun oli samassa asennossa pitkään. Vähän pystyi kääntelemään käsiä, niin se meni oikein hyvin ja ei ollut mitään ongelmaa.

Puoli tuntia luovutuksen jälkeen olo oli Paalasen mukaan normaali, kun hän oli saanut verrytellä jäseniään auki.

Usein viimeinen hoitokeino

Kantasolusiirtoa käytetään hoitona korkean riskin leukemioissa ja vaikeissa luuytimen sairauksissa, mihin perinteinen solunsalpaajahoito ei riitä.

– Se on usein viimeinen hoitokeino ja siinä on potilaalle omat riskinsä. Eli silloin pelataan kovin panoksin, kertoo ylilääkäri Matti Korhonen SPR:n Veripalvelusta.

Potilaalle annetaan hoidossa suuri annos solunsalpaajia sekä kantasoluja terveeltä luovuttajalta. Kantasolut korvaavat potilaan sairaan luuytimen, ja ne myös tuhoavat leukemiakudosta hylkimisreaktion kautta.

Paras vaihtoehto on siirre omalta sisarukselta, mutta sopiva sisarus löytyy vain noin neljäsosalle potilaista. Kantasolurekisteri on tarkoitettu niille potilaille, joille ei löydy lähipiiristä sopivaa luovuttajaa.

Luovutus tapahtuu potilaan tilanteesta riippuen joko luuytimestä nukutuksessa tai verenkierrosta keräämällä valveilla.

– Tapa valitaan potilaskohtaisesti. Karkea jako on, että lapsilla luuydin ja aikuisilla verestä kerätyt kantasolut, Korhonen kertoo.

Potilaiden paranemisprosentti riippuu taudista.

– Haarukka liikkuu siinä neljänkymmenen ja lähes sadan prosentin välillä, Korhonen kertoo.

Vain prosentti luovuttaa – kaikkia tarvitaan

Suomen kantasolurekisteriin kuuluu noin 33 000 jäsentä, ja maailmanlaajuisesti rekistereissä on 30 miljoonaa jäsentä.

Kun suomalaiselle potilaalle lähdetään etsimään sopivaa luovuttajaa, tutkitaan ensin suomalainen kantasolurekisteri. Jos sopivaa luovuttajaa ei löydy turvaudutaan ulkomaisiin rekistereihin.

Luovuttajan kudostyypin on vastattava mahdollisimman hyvin potilaan kudostyyppiä, jotta riski vakaville hyljintäreaktioille olisi mahdollisimman pieni. Kudostyyppejä on olemassa valtava määrä, ja siksi kaikkia rekisteriin kuuluvia tarvitaan, jotta mahdollisimman sopiva luovuttaja löydetään.

– Ihmisen kudostyyppijärjestelmä on äärimmäisen monimutkainen systeemi, Korhonen selittää.

– Haasteita löytää luovuttaja kuvaa se, että vaikka Suomessa rekisterissä on 33 000 jäsentä ja maailman rekistereissä jo 30 miljoonaa, niin silti esimerkiksi Suomessa noin neljäsosalle potilaista ei löydy niin sopivaa luovuttajaa kuin mitä haluttaisiin. Silloin täytyy antaa ei niin sopiva siirre.

Mitä huonommin luovuttajan kudostyyppi sopii potilaan kudokseen, sitä todennäköisempiä ja vaikeampia ovat siirteen aiheuttamat hyljintäreaktiot. Yleensä hyljintäreaktiot saadaan pidettyä lääkityksen avulla kurissa ja ne loppuvat noin vuodessa. Vaikeat hyljintäreaktiot voivat kuitenkin johtaa potilaan kuolemaan.

Suomen kantasolurekisterin jäsenistä vain noin prosentti päätyy luovuttamaan, vuosittain suomalaisia luovuttajia on noin 35–40. Suurin osa heistä luovuttaa kantasoluja suomalaiselle potilaalle, mutta suomalaisten potilaiden saamista siirteistä suurin osa tulee ulkomailta.

Noin neljänneksellä suomalaisista on erityisesti Suomessa yleisiä kudostyyppejä, jollaisia löytyy lähinnä suomalaisilta luovuttajilta.

– Senkin takia on tärkeää, että meillä olisi suomalaisia luovuttajia. Meillä on tämä erityispiirre perimässä, niin monet suomalaiset tarvitsevat nimenomaan suomalaisia luovuttajia.

Luovuttajalle hetkellinen haitta – veripalvelu korvaa kulut

Luovuttajalle luovutukseen ei sisälly suuria riskejä. Pieniä jatkotoimenpiteitä vaatineita haittoja Suomessa tullut noin prosentille luovuttajista.

Luovuttaja saa luovutustavasta riippuen sairauslomaa ennen tai jälkeen luovutuksen, ja Veripalvelu korvaa luovutuksesta aiheutuneet kulut ja ansionmenetyksen.

– Luovuttaja kokee kohtalaista epämukavuutta ja se prosessi kestää noin viikon, mutta voi pelastaa siinä jonkun hengen, Korhonen sanoo.

Kaikki Suomen luovutukset tehdään Helsingin Meilahdessa, ja muualta tulevat luovuttajat majoitetaan prosessin ajaksi hotelliin.

Luovuttaja ei tiedä kuka siirteen saa, vaan auttaminen on alusta loppuun asti anonyymiä.

Erityisesti nuoria aikuisia tarvitaan

Kantasolurekisterin tavoitteena on saada vuosittain 4 000 uutta jäsentä, jotta rekisteri pysyy laajana. Rekisteriin kaivataan erityisesti nuoria aikuisia.

– Vielä viisi vuotta sitten korostimme, että erityisesti tarvitaan nuoria miehiä, mutta nyt on tullut uusia tutkimustuloksia. Niiden perusteella miehiltä ja naisilta kerätyillä siirteillä hoidon tulokset on aivan yhtä hyvät.

– Mitä nuorempi luovuttaja, niin sitä paremmat ne kantasolusiirron tulokset on, Veripalvelun ylilääkäri Korhonen painottaa.

Matti Korhonen kertoo iloitsevansa siitä, miten kantasolurekisterin jäsenet reagoivat, kun heihin otetaan Veripalvelusta yhteyttä kutsulla jatkotutkimuksia mahdollista luovutusta varten.

– Heille se on jotenkin itsestään selvää, että "totta kai luovutan".

– Ne on kyllä minun mielestäni sankareita kaikki nämä ihmiset, jotka liittyvät rekisteriin, Korhonen sanoo.

Helmikuussa soluja luovuttanut Jaakko Paalanen kertoo suositelleensa liittymistä monille läheisilleen. Hän uskoo, että on saanut tuttavapiiristään jo useita ihmisiä liittymään. Liittymistä hän haluaa suositella myös muille.

– Jos itsellä on kaikki hyvin ja sopii rekisterissä haettavaan profiiliin, niin ehdottomasti kannattaisi mennä mukaan. Ensinnäkin sillä voi pelastaa jonkun hengen, ja toiseksi se on niin helppo prosessi. Ehdottomasti suosittelisin kyllä kaikille, Paalanen sanoo.

Paalanen kokee myös itse saaneensa samalla, kun luovutti kantasoluja tuntemattomalle ihmiselle.

– Se avartaa maailmaa aika paljon ja asettaa myös realiteetteja elämään. Kyllä se oli silmiä avaava kokemus kaikessa positiivisessa mielessä.

Kantasolurekisteriin?

  • Rekisteriin voi liittyä 18–40-vuotias perusterve henkilö. Rekisterissä voi olla 55-vuotiaaksi asti.
  • Rekisteriin liitytään täyttämällä lomake SPR:n sivuilla ja antamalla sylkinäyte postin välityksellä.
  • Esteitä liittymiselle ovat muun muassa:
    • runsas tupakointi (yli 20 savuketta päivässä)
    • huomattava ylipaino
    • paino alle 50 kg 
    • krooniset sairaudet kuten diabetes
    • sairastettu syöpä

Lisätietoa: SPR Veripalvelu – Kantasolurekisteri

Kommentoi

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot