Mainos
Mainos

Siri Hustvedt: Vapiseva nainen. Hermojeni tarina

(Otava 2011) Suomennos Kaisa Sivenius.

Alkuperäisteos: The Shaking Woman or A History of My Nerves (2009)

Siri Hustvedtin Vapiseva nainen ei ole teos, jonka kanssa tulisi mieleen viettää huoleton iltapäivä. Sen sijaan kirjan kanssa pääsee vaativalle ja paikoitellen poukkoilevalle matkalle mielen syövereihin. Lähes oppikirjaa muistuttava teos vaatii lukijalta kiinnostusta niin omia kuin kirjailijankin mielenliikkeitä kohtaan.

Norjalaistaustainen yhdysvaltalaiskirjailija Hustvedt etsii kirjassaan selitystä vapinakohtaukselleen, joka iskee häneen yllättäen kesken muistopuheenpitämisen ja toistuu myöhemmin useissa tilanteissa. Kirja nostaa esille vastaavia ja paljon vaikuttavampia esimerkkejä läpi psykologian ja neurotieteen historian. Myös kirjailijan vetämän kirjoittajakurssin oppilaiden rankat kokemukset ja niiden vaikutukset mieleen ovat pysäyttäviä. Ihminen ei muutu mutta erilaiset tulkinnat ja diagnoosit oireista leimaavat kutakin aikakautta. Samoin oireiden hoitokeinot.

Tietopohjainen teos laittaa lukijan miettimään, mistä mielemme rakentuu. Kirjailija kysyy, mitä on ruumis ja mitä mieli. Entä olemme vain yksi vai onko jokainen meistä moni? Hustvedtin filosofisissa mietteissä viihtyy ja välillä kirjailijan vyöryttämä tietomäärä harmillisesti jyrää hyvin alkaneen pohdinnan ihmisyydestä ja siitä, kuinka voimme oppia tuntemaan itsemme.

Tutkimusmatka mieleen korostaa muistojen ja muistelemisen merkitystä. Ne ovat yhtä pysyvä osa ihmistä kuin krooninen sairaus, jonka kanssa kirjailija päättää elää.

Inspiroivan teoksen viimeiselle sivulle päästyään myös lukijan mieleen voi kertyä monta muistoa menneisyydestä.

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme