Mainos
Mainos

Soini: Suomi valmis isännöimään Arktista huippukokousta

Alaskassa Arktisen neuvoston kokouksessa neuvoston puheenjohtajuuden vastaanottanut ulkoministeri Timo Soini (ps.) sanoo, että Suomi on valmis isännöimään Arktista huippukokousta.

Huippukokous voidaan hänen mukaansa järjestää, mikäli kansainvälinen tilanne sen sallii ja mikäli Arktisen neuvoston jäsenmaat pääsevät yksimielisyyteen asialistasta. Arktiseen neuvostoon kuuluvat muun muassa Yhdysvallat ja Venäjä.

Presidentti Sauli Niinistö kertoi viime keväänä Valkoisessa talossa vieraillessaan suomalaistoimittajille Suomen haaveilevan arktisesta huippukokouksesta, joka tarjoaisi Yhdysvaltojen uudelle presidentille ja Venääjän presidentille mahdollisuuden tavata. Tuolloin presidentti totesi kuitenkin, että maailmanlaajuisen turvallisuustilanteen ja taloussuhdanteen tulisi ensin parantua, jotta tällainen kokous olisi mahdollinen.

Ympäristö, meteorologia, koulutus ja tietoliikenneyhteydet

Soini totesi puheessaan, että vaikka kansainvälinen tilanne on viime aikoina ollut jännittynyt, jännitteet eivät ole ainakaan toistaiseksi vaikuttaneet Arktiseen neuvostoon.

– Toivon, etteivät ne vaikuta siihen tulevaisuudessakaan, hän sanoi.

Soini esitteli kokouksen osallistujille Suomen puheenjohtajakauden asialistan neljä painopistettä, jotka ovat ympäristönsuojelu, meteorologinen yhteistyö, koulutus ja pohjoisten alueiden tietoliikenneverkkojen kehittäminen.

Ympäristönsuojelu pitää ministerin mukaan sisällään monta eri osa-aluetta. Suomi toivoo, että Arktinen neuvosto voisi edistää muun muassa biodiversiteetin suojelua, merien happamoitumisen vastaista työtä ja mustan hiilen päästöjen sekä merien roskaamisen vähentämistä.

Meteorologista yhteistyötä Soini kutsui elintärkeäksi arktisen alueen ilmasto-olojen muuttumisen tutkimuksen kannalta. Ministerin mukaan tarvitaan verkosto, joka tuottaa tietoa arktisten alueiden säästä ja ilmastosta sekä jää- ja meriolosuhteista.

Laadukkaan peruskoulutuksen turvaaminen kaikille Arktisen alueen lapsille on Soinin mukaan välttämätöntä, jotta he oppivat ansaitsemaan elantonsa muuttuvissa olosuhteissa ja pystyvät halutessaan hankkimaan korkeakoulutuksen.

Tietoliikenneyhteyksiä Soini kutsui elämänlangaksi. Hänen mukaansa neuvoston on syytä jatkaa Yhdysvaltojen aloittamaa työtä niiden kehittämiseksi arktisella alueella ja tunnistaa joutuisasti alueelle parhaiten sopivat ratkaisut. 

"USA halusi viime hetken muutoksia"

Yhdysvallat halusi vielä Arktisen neuvoston kokouksen aattona muuttaa julkilausumaa, jonka neuvoston jäsenmaiden ulkoministerit antoivat kokouksen päätteeksi, kertoo ulkoministeriön Arktisen yhteistyön johtava asiantuntija Rene Söderman.

Södermanin mukaan Yhdysvallat toivoi loivennuksia sanamuotoihin, jotka koskevat Pariisin ilmastosopimusta. Ilmastonmuutoksen olemassaolon tunnustaminen sen sijaan ei ollut Yhdysvalloille ongelma.

Presidentti Donald Trump on kutsunut ilmastonmuutosta huijaukseksi, ja hän lupasi vaalikampanjansa aikana vetää Yhdysvallat pois Pariisin ilmastosopimuksesta.


Puheenjohtaja Suomi painottaa ympäristönsuojelua ja koulutusta

Arktisen neuvoston puheenjohtajakautensa torstaina Alaskassa aloittanut Suomi on määritellyt neuvoston toiminnalle neljä painopistettä. Näin ulkoministeri Timo Soini (ps.) esitteli painopisteet, joilla on hänen mukaansa kaikkien neuvoston maiden – myös Yhdysvaltojen – hyväksyntä.

Ympäristönsuojelu 
– Suomi toivoo, että Arktinen neuvosto voisi edistää muun muassa biodiversiteetin suojelua, merien happamoitumisen vastaista työtä ja mustan hiilen päästöjen sekä merien roskaamisen vähentämistä.

Meteorologinen yhteistyö 
– Suomi pitää ilmatieteellistä yhteistyötä elintärkeänä arktisen alueen ilmasto-olojen muuttumisen tutkimuksen kannalta. Suunnitelmissa on verkosto, joka tuottaa tietoa arktisten alueiden säästä ja ilmastosta sekä jää- ja meriolosuhteista.

Pohjoisten tietoliikenneverkkojen kehittäminen 
– Suomi aikoo jatkaa Yhdysvaltojen puheenjohtajakaudellaan aloittamaa hanketta, jonka tarkoitus on taata arktisten alueiden asukkaille toimivat tietoliikenneyhteydet.

Koulutus 
– Kouluun pääseminen on monelle arktisen alueen lapselle yhä nykyäänkin vaikeaa pitkien välimatkojen vuoksi, ja alkuperäiskansat puhuvat niin monia kieliä, että lapsille on vaikeaa järjestää koulutusta kunkin omalla äidinkielellä. Suomi pyrkii hyödyntämään modernia teknologiaa näiden esteiden ylittämiseksi, jotta kaikille arktisen alueen lapsille voidaan turvata laadukas peruskoulutus.


Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme