Mainos
Mainos

Sotalapsien auttaminen myös politiikkaa

Saksalaisten ja itävaltalaisten sotalapsien ottaminen Ruotsiin ja Tanskaan ensimmäisen maailmansodan jälkeen oli osa vastaanottajamaiden ulkopolitiikkaa, kertoo tuore väitöstutkimus.

Lasten vastaanottamisella haluttiin profiloitua kansainvälisesti ja solmia uudelleen katkenneita suhteita sodan jälkeisessä Euroopassa. Samalla oli tilaisuus esitellä pohjoismaisia yhteiskuntaoloja muulle maailmalle, sanoo filosofian lisensiaatti Monika Janfelt tutkimuksessaan. Sotalasten auttaminen oli lisäksi vahvasti sidoksissa kansallisiin hyväntekeväisyysperinteisiin sekä tuon ajan loma- ja kasvattilapsityöhön.

Vuosina 1917-1924 Tanskassa ja Ruotsissa vastaanotettiin yli 70 000 itävaltalaista ja saksalaista lasta. Lapset oleilivat isäntäperheissä muutaman kuukauden.
(STT)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme