Mainos
Mainos

SPR toivoo perusturvan säilyvän

Suomen Punainen Risti odottaa tänään julkistamassaan kannanotossa valtiolta ja kunnilta konkreettisia toimia kansalaisten perusturvan säilyttämiseksi. Ennen kaikkea on selkiytettävä julkisen vallan ja vapaaehtoisjärjestöjen vastuut ja keskenäinen työnjako. Vapaaehtoisjärjestöille on myös luotava riittävät toimintaedellytykset ja voimavarat auttaa heikommassa asemassa olevia kansalaisia, kannanotossa todetaan.

SPR viittaa tässä Sosiaali- ja terveysalan tutkimuskeskuksen Stakesin kanssa tekemäänsä huono-osaisuusselvitykseen, jonka mukaan vapaaehtoisen avun tarve on edelleen kasvamassa. Kannanotto syrjäytymisen ehkäisemiseksi oli esillä maanantaina myös SPR:n ylimääräisessä kokouksessa, jonka pääaiheena oli järjestön sääntömuutos.

Huono-osaisten avun tarve kasvaa

Suomessa on yhä suurempi joukko ihmisiä, jotka eivät selviä yhteiskunnan minimin turvin tai jäävät kokonaan sen ulkopuolelle. Huono-osaisuus- tai haavoittuvuusselvityksessä, kuten SPR:n pääsihteeri Markku Niskala sitä kutsuu, järjestön kenttätyöntekijät arvioivat, että epävirallisen avun tarve edelleen kasvaa. Vastaavasta edellisestä selvityksestä on runsas vuosi.

Stakesin tutkijan Jouko Karjalaisen mielestä huolestuttavinta kehityksessä on se, että jotkut ongelmat, esimerkiksi ylivelkaantuminen ja mielenterveyden ongelmat, uhkaavat jäädä pysyviksi.

Ei lukuja eikä alueita

Tutkimuksessa ei esitetä lukuja, vaan sen avulla pyritään etsimään huono-osaisuuden prosesseja. Siinä ei myöskään tehdä alueellisia päätelmiä, joskin maa selvityksessä on jaettu ruuhka-Suomeen ja muuhun maahan.

-Lukuisten ihmisten kohdalla voi jo nyt puhua syrjäytymisestä. Tällainen riski on olemassa esimerkiksi pitkäaikaistyöttömillä, mielenterveysongelmaisilla, raskaasti velkaantuneilla ja työmarkkinoiden ulkopuolelle jäävillä nuorilla, mutta myös yksinäisillä vanhuksilla ja vammaisilla, mainitsee Karjalainen.

Hänen mielestään harkinnanvaraista toimeentulotukea tulisi käyttää nykyisin enemmän. Kun koko toimeentulotukea käytetään vuodessa noin kolmen miljardin markan edestä, harkinnanvaraisen toimeentulotuen osuus on vuodessa vain 20 miljoonaa markkaa - ja Helsingin osuus siitäkin puolet.
(STT)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme