Mainos
Mainos

Stig-Björn Nyberg: "Nämä viisi kirjaa haluaisin antaa Sinulle"

MTV3 kertoo millaisia kirjoja tunnetut henkilöt antaisivat lahjaksi tärkeälle nuorelle, omalle lapselleen tai tuttavalle, jolle haluavat antaa parastaan.

Kun antaa lahjaksi kirjan, antaa paljon enemmän kuin lahjaesineen - haluaa saajan oivaltavan elämän olennaisia asioita ja saavan uusia ajatuksia. Kirjat ovat monelle parhaita ystäviä, rentouttavia hauskuuttajia ja hienovaraisia opettajia. Ne ovat pyyteettömiä ystäviä, joiden luona voi pysähtyä silloin kun itse haluaa ja viipyä niin kauan kuin hyvältä tuntuu; siksi autiolle saarellekin otetaan mukaan parhaat kirjat.

Mr. Kirjallisuus suosittelee Pekka Töpöhäntää

Jos Suomessa valittaisiin Herra Kirjallisuus, Stig-Björn Nyberg olisi vahvoilla. Akateemisen kirjakaupan pitkäaikaisena johtajana hän jos kuka tietää suuren yleisön kirjamaun. Vaikka "Nalle" Nyberg on jo jäänyt eläkkeelle, hän ei ole päässyt kirjoista eroon - eikä ole halunnutkaan päästä. Hänet on pestattu Helsingin Kirjamessujen ohjelmajohtajaksi ja kiirettä lisää Kirjakauppaliiton kunniapuheenjohtajuus.

Nyberg on vakiovieras MTV3:n kanavalla, hän vetää Sudio55:n Lukupiiriä. Hän on myös haluttu haastateltava, kun puhutaan kirjallisuuden suurista virtauksia - kuten nyt tässäkin viiden kirjan valitsemissarjassa.

Nyberg valitsi yhdeksi suosikikseen Pekka Töpöhännät. Valinta kertoo paljon Nallesta itsestään: vaikka hän on syvästi kirjasivistynyt ja hänellä jos kenellä olisi kanttia ylpistyä tietoudestaan ylimielisyyteen asti - hän on humaani ja huumorintajuinen, ystävällinen ja oivaltava kuin Pekka Töpöhäntä itse.

Stig-Björn Nybergin viisi kirjaa:

Arvid Järnefelt: Vanhempieni romaani

Vanhempieni romaani on kertomus suomalaisen aatelismiehen ja upseerin Alexander Järnefeltin ja hänen venäläisbaltialaisen puolisonsa vapaaherratar Elisabeth Clodt von Jürgensburgin perheestä. Se on myös kertomus suomalaisen sivistyneistön synnystä 1800-luvun Suomen suuriruhtinaskunnassa. Teos on elämäkerrallinen, mutta kirjoitettu romaanin muotoon. Järnefeltien perheestä tuli ajan myötä yksi Suomen merkittävimmistä kulttuurisuvuista. Arvidin veljestä Eerosta tuli taidemaalari, Armaksesta säveltäjä ja Aino -sisaresta Sibeliuksen puoliso. Arvidista tuli kirjailija ja hän oli mukana perustamassa Päivälehteä (nykyisin Helsingin Sanomat). Sisarusten äiti Elisabeth oli suomalaisuusaatteen suuri esitaistelija ja Juhani Ahon ystävä, tukija ja kannustaja. Suomalaisen kulttuurin syntyä ja sen kehitystä meidän päiviimme ei voi kokonaisuudessaan ymmärtää, jollei ole lukenut Järnefeltin mestariteosta.

Matti Klinge: Vihan veljet ja kansallinen identiteetti

Professori Matti Klinge julkaisi paljon huomiota herättäneet esseekokoelmansa Vihan veljistä valtiososialismiin 1972 ja Bernadotten ja Leninin välissä kolme vuotta myöhemmin 1975. Nyt kirjat ovat ilmestyneet yhteisniteenä. ”Mikä on kansa? Mitä on isänmaa?” olivat kysymyksiä joita Suomen suuriruhtinaskunnan sivistyneistö rupesi pohtimaan 1800-luvun alkupuolella. Koska tähän ei ollut vastausta, ruvettiin suomalaisuutta määrätietoisesti rakentamaan. Tämä on yksi kirjan kantavista teemoista, kuten myös venäläisvihan synnyttäminen ja sen leviäminen 1920-luvun Suomessa.

Gösta Knutsson: Pekka Töpöhäntä kirjat

Alkuperäiseen sarjaan kuuluu yksitoista teosta. Ensimmäinen Pekka Töpöhäntä kirja julkaistiin Ruotsissa 1939 ja neljä vuotta myöhemmin ilmestyi Pekka Töpöhännän seikkailut suomeksi (1943). Luin kirjan ensimmäisen kerran joskus 1950-luvulla. Ihailin suuresti urhoollista, reipasta ja nokkelaa kissaa, jonka hännän rotta oli puraissut poikki. Kirjan pahikset ovat ilkeä Monni kissa sekä hänen tyhmät apurinsa Pilli ja Pulla. Monni pilkkaa ja kiusaa jatkuvasti Pekkaa, mutta tämä selviää reippautensa ansiosta Monnin juonitteluista. Lukiessani pikkupoikana Töpöhäntä kirjoja, opin ymmärtämään, miltä kiusatuksi joutuneesta tuntuu. Opin myös halveksimaan kiusaajia ja panemaan hanttiin huomattuani sellaista. Uskon, että moni muukin Töpöhäntä kirjojen lukija on, kuten minä, jo nuorena ruvennut vastustamaan kiusaamista.

Thomas Mann: Kuolema Venetsiassa

Mannin pienoisromaani kertoo vanhenevan kurinalaisesti eläneen miehen äkillisestä rakkaudesta nuoruuteen ja kauneuteen, mikä lopulta johtaa hänet tuhoon. Kirjan päähenkilö, Gustav Aschenbach, on tunnettu kirjailija, joka eräänä toukokuisena päivänä kävellessään kotikaupungissaan Münchenissä saa valtavan halun matkustaa jonnekin. Venetsiasta tulee matkan kohde. Matkan aikana hän rakastuu ensimmäisen kerran elämässään, ja se koituu hänen kohtalokseen. Perillä Venetsian Lidossa hän tapaa nuoren kuvankauniin puolalaispojan Tadzion, jonka täydellinen kauneus lumoaa Aschenbachin täysin. Samanaikaisesti kaupungissa riehuu tappava kulkutauti, johon kirjailija sairastuu ja kuolee.

Mika Waltari: Isästä poikaan

Helsinki täyttää tänä vuonna Suomen pääkaupunkina 200 vuotta. Tämä lienee syy siihen, että valitsin tämän, kirjailijan itse lyhentämän yhteisniteen(1942) Helsinki- trilogiasta Mies ja haave (1933), Sielu ja liekki (1934) sekä Palava nuoruus (1935) mukaan kirjaksi, jonka pitäisi olla jokaisen omassa kirjahyllyssä. Se on ”romaani kolmen sukupolven Helsingistä”. Sukuromaani alkaa 1860-luvulla, kun talollisen poika Elias Kustaala muuttaa nälkävuosien aikana Helsinkiin työnhakuun, ja päättyy 1930- luvun nopeasti kasvavaan Helsinkiin, jossa Eliaksen pojanpoika Juhani haaveilee pääsevänsä ulkomaille. Waltari kuvaa kirjassaan paitsi pääkaupunkimme kasvua moderniksi suurkaupungiksi, myös suomalaisen sivistyneistön nousun.

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme