Mainos

Sudet raatelivat Hannun lampaat – "Kaksi oli syöty kokonaan ja yhtä aloitettu"

Kivipellon lammastilan isäntä Hannu Iso-Junno teki sunnuntaina lammaslaitumeltaan ei-toivotun löydön. Kuusi Kivipellon tilan lammasta löytyi syötynä ja raadeltuna.

Iso-Junno kertoo MTV Uutisille menneensä katsomaan hieman yli satapäistä lammaslaumaa. Heti laitumelle astuessaan isäntä näki kaksi täysin syötyä lammasta. Saman tien muut lampaat siirrettiin Iso-Junnojen kotitalon vieressä olevalle lohkolle turvaan.

– En silloin sunnuntaina tohtinut mennä katsomaan, löytyykö sieltä muutakin. Pelto on sellainen pitkänmallinen ja olin siinä yksin, isäntä kertaa viikonlopun tapahtumia.

Isäntä tarkasti laitumen maanantaina yhdessä suurpetoyhdysmiehen kanssa.

– Kierrettiin se laidun läpi, ja sieltä löytyi neljä kuollutta lammasta lisää. Kaksi lampaista oli siis syöty kokonaan, yhtä oli aloitettu ja kolme lampaista oli tapettu.

Lammastilan isäntä kertoo, että sunnuntaina kahta täysin syötyä lammasta tutkiessa mielessä kävi, että raadot saattaisivat olla karhunkin aikaansaannoksia. Suurpetoyhdysmiehen avulla selvisi kuitenkin nopeasti, että kyseessä on susi. Laitumen pehmeään maahan oli jäänyt paljon susien jälkiä. Iso-Junnon mukaan yhdet jäljet olivat vähän päälle kymmensenttiset ja noin kahdeksansenttisiä jälkiä oli runsaasti.

– Suurpetoyhdysmiehen näkemys oli, että aivan varmuudella voidaan sanoa paikalla olleen ainakin kaksi sutta. Syödynkin määrän perusteella niitä on ollut ainakin se kaksi. Voisi ehkä myös olettaa, että kysymyksessä saattaisi olla myös pariskunta ja pentuja mukana, Iso-Junno kertoo.

Suden pyörähtivät ensimmäistä kertaa viime syksynä

Kivipellon lammastilalla kasvatetaan luonnonmukaisesti mustia suomenlampaita. Iso-Junnolla oli laitumella noin 110 lammasta. Vielä isäntä ei voi olla täysin varma, ettei laumasta puutu useampiakin yksilöitä. Se selviää lopullisesti ensi viikolla, kun lampaat kerätään astutusta varten kokoon.

Lammastila sijaitsee Siikalatvalla, Pohjois-Pohjanmaalla. Alueella on muitakin lampaankasvattajia ja sudet ovat vierailleet siellä myös. Iso-Junnojen pihapiirissä ne pyörähtivät, tosin ilman vahinkoa, ensimmäistä kertaa viime syksynä.

– Silloin mietittiin, että millekähän tässä alettaisiin.

Iso-Junnon mukaan tavalliset lammaslaitumien ympärillä olevat sähköpaimenet eivät ole susille mikään este. Susiaitoja, korkeampia ja tiheämpiä, on olemassa, mutta niiden asentaminen kaikille Kivipellon laitumille on isännän mukaan mahdotonta. Ylläpito on myös hyvin työlästä. Myös lampaidenpidon lopettaminen on käynyt tilallisten mielessä, jos petovahingot alkavat yleistyä.

Ammunko vai enkö ammu?

Isännän mukaan laki susien kanssa toimimisesta on todella epäselvä, eikä kellään tunnu hänen mielestään olevan täyttä selvyyttä sen toteuttamisesta. Hannu Iso-Junno toivookin molemmilta osapuolilta rakentavaa ja järkevää keskustelua aiheesta.

– Kukaan ei osaa sanoa sitä, miten paljon susi voi tehdä vahinkoa, ennen kuin sitä voi ryhtyä ampumaan, saako sitä ylipäätään ampua? Saako suden ampua jos sen yllättää laumasta, vai joutuuko siitä heti linnaan? Onkohan viranomaisillakaan selvää tietoa, että missä vaiheessa myönnetään kaatolupa?

Iso-Junno sanoo, että nyt vain kirjataan vahinkoja ylös ja toivotaan, että jossain vaiheessa jotain tapahtuu, kun petohavaintoja on tarpeeksi.

– Täytyy vaan määrittää itselleen se raja, että miten paljon tätä EU-ruoka-apua näille susille annetaan ja missä vaiheessa minä sitten itse lopetan tämän lampaidenpidon kokonaan.

Lammastilallinen perää keskustelua ja tekoja, mutta myös vastaantulemista puolin ja toisin. Hän sanoo ymmärtävänsä hyvin kasvattajien mietteet esimerkiksi silloin, kun kaatolupia ei saada.

– Kyllä siinä saatetaan herkästikin ottaa sitten se omankäden oikeus käyttöön.

Iso-Junnon mukaan nykyinen käytäntö on jopa susien suojelun vastainen ja kääntää koko asetelman päälaelleen. Erämaassa pysyttelevät yksilöt joutuvat herkemmin tulilinjalle, kuin ihmisten lähelle tulevat.

– Jos mietitään ihan kuvitteellisesti, niin pihapiirissä kulkevia susia ei uskalla ampua. Siitä jää heti kiinni. Kun tuolla erämaassa metsästäjää vastaan tulee susi, sehän tulee ammutuksi pois, kun siitä ei jää kiinni.

Radio keskelle peltoa

Lampaiden vartioiminen ja susien karkottaminen on hankala urakka, isäntä pohtii. Keinot ovat lampaiden siirtämisen lisäksi aika vähissä.

– Mietittiin, että jos laitettaisiin kulkusia lampaiden kaulaan. No, jos lammas nukkuu, eiväthän ne kulkuset anna ääntä. Onko siitä sitten mitään hyötyä? Tuolla toisella tilalla ilves kävi syömässä lampaita. Siellä on laitettu radio soimaan yötä päivää keskelle laidunta. Jos vaan löytyy kanava, joka soi yötä päivää. Joka päivä pitää vaan käydä viemässä uusi akku, isäntä nauraa.

Kivipellon lammastilalla lampaat kasvatetaan tietynlaisten periaatteiden mukaan luonnonmukaisesti. Isäntä pohtii, että jos pedot aiheuttavat tarpeeksi vahinkoa, niin luonnonmukaisuus käy mahdottomaksi ja lampaat on pahimmassa tapauksessa hävitettävä.

– Sitten keksitään jotakin muuta, Hannu Iso-Junno huokaa.

Kommentoi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot