Mainos
Mainos

Sundqvistille syyte velallisen epärehellisyydestä

Entinen pankinjohtaja Ulf Sundqvist saa syytteen velallisen epärehellisyydestä. Jo syksyllä häntä päätettiin syyttää törkeästä kavalluksesta. Uusi syyte liittyy miljoonien korvauksiin tuomitun Sundqvistin elintapoihin. Valtakunnansyyttäjän mukaan Sundqvist eli liian leveästi.

Valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäen tekemä syyttämispäätös koskee Sundqvistin menettelytapoja, joiden avulla hän välttyi maksamasta omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-Silta Oy:n vahingonkorvaussaamisia. Sundqvistilta ei pystytty ulosmittaamaan tuomittuja korvauksia, koska kaikki hänen tulonsa oli ohjattu koko ajan miinuksen puolella olevalle luotolliselle pankkitilille. Jo aiemmin valtakunnansyyttäjänvirastossa on tehty syyttämispäätös STS-pankin entistä johtajaa vastaan epäillyistä kavallus- tai petosrikoksista. Ensimmäisessä syyteharkinnassa valtionsyyttäjä Jukka Rappe ei syyttänyt Sundqvistia velallisen epärehellisyydestä.

Sundqvist ilmoitti tänään, että hän pitää valtakunnansyyttäjän päätöstä yllättävänä. Hän myös toteaa saaneensa vaikutelman, että yleinen ilmapiiri on vaikuttanut valtakunnansyyttäjän päätökseen. Sundqvist kiisti syyllistyneensä rikoksiin, jotka valtakunnansyyttäjä mainitsee päätöksessään.

Sundqvist elänyt leveästi

Sundqvistilla on esitutkinnan mukaan ollut ulosottopäätöksen jälkeen kolmen vuoden aikana käytettävissä rahavaroja 27 450-33 300 markkaa kuukaudessa. Päätöksen mukaan hän on siten ylittänyt oikeuskäytännön perusteella velkojiensa kannalta hyväksyttävänä pidettävät elantokustannuksensa ja siten syyllistynyt varojensa hävittämiseen tai ilman syytä omaisuutensa luovuttamiseen.

Normaalissa tapauksessa ulosmittaukseen joutuneelta henkilöltä voidaan ulosmitata yksi kolmasosa nettotuloista. Valtakunnansyyttäjän päätöksen mukaan rikosoikeudellisesti velkojaa loukkaavana on pidettävä 15 000 markkaa kuukaudessa ylittävää osaa eli kolmen vuoden ajalta 530 000 markan yhteissummaa.

Sundqvist oli säilyttänyt rahavarojaan koko ajan miinuksella olevalla luotollisella tilillä. Tutkinnassa hän ei ole ilmoittanut mitään syytä mainittuun pankkitilin käyttötapaan, jossa sinänsä ei ole mitään rikollista. Kuusimäki päätyi syyteharkinnassaan siihen, että Sundqvist on nimenomaan halunnut saattaa varallisuutensa vahingonkorvausvelkaa koskevien perintätoimien saavuttamattomiin.

Kansanedustajat kantelivat

Aiemmin Sundqvistin tapauksessa valtakunnansyyttäjä Kuusimäen alainen, valtionsyyttäjä Jukka Rappe päätyi omassa syyteharkinnassaan olla syyttämättä Sundqvistia velallisen epärehellisyydestä. Asian syyteharkinta palautui valtakunnansyyttäjänvirastoon, kun kansanedustajat Raimo Vistbacka, Toimi Kankaanniemi ja Risto Kuisma kantelivat syyttämättäjättämispäätöksestä.

Rappe perusteli päätöstään sillä, että epäillyn rikoksen tekohetken jälkeen osapuolten välillä syntyneellä sopimuksella olisi ollut maksukyvyttömyyden torjuva ja siten velallisen epärehellisyysrikoksen tunnusmerkistön täyttymisen estävä vaikutus. Sundqvisti maksoi ns. Alho-sopimuksen jälkeen 1,2 miljoonan markan korvaukset Arsenal-Silta Oy:lle. Korkein oikeus tuomitsi Sundqvistin 9 miljoonan markan korvauksiin.

Velallisen epärehellisyyttä koskevan jutun syyttäjänä toimii valtionsyyttäjä Pekka Koponen. Juttu tulee esille Helsingin käräjäoikeudessa.
(STT-MTV3)


Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme