Mainos
Mainos

Suolintujen määrä romahti muutamassa vuosikymmenessä - liro, keltavästäräkki ja suokukko entistä harvinaisempia

Suomen suolinnuilla menee surkeasti. Tuoreen tutkimuksen mukaan suolintujen määrä on vähentynyt puoleen 30 vuodessa. Kadon syynä on luonnontilaisten avosoiden voimakas väheneminen.

Linturetket soille eivät ole nykyään kovin houkuttelevia. Suolintujen määrä on nimittäin vähentynyt voimakkaasti, jopa puoleen parin vuosikymmenen aikana.

– Hyvin monet suolajit voivat huonosti. Yleisistä lajeista voisi nostaa esimerkiksi liron, keltavästäräkin ja suokukon, listaa akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta (Luomus)

Suomessa heikoin tilanne

Hyvin ei mene myöskään riekolla, mustaviklolla, pohjansirkulla tai pajusirkulla.

Kun verrataan esimerkiksi Ruotsiin, Norjaan ja Viroon, suolintujen tilanne on Suomessa kaikkein heikoin.

– Suomessa ojitus on ollut kaikkein voimakkainta näistä kaikista maista. Suolinnusto on taantunut myös Ruotsissa ja Norjassa jonkin verran. Paras tilanne on Virossa, missä noin 75 prosenttia avosoista on suojeltu. Suomen huono tilanne johtuu soiden käsittelymuodosta ja suojelutilanteesta, arvioi Lehikoinen.

"Tärkeimmille soille lisää suojelua"

Luonnontilaisten avosoiden suojelu ja ennallistaminen auttaisi linnustoa. Suomen soista on suojeltu noin 15 prosenttia. Erityisesti Etelä-Suomessa luonnontilaisia soita on jäljellä vain vähän.

– Soiden osalta tilannetta ei parantanut se, että edellisellä hallituskaudella iso soidensuojelupaketti, joka oli suunnitteilla, meni loppujen lopuksi jäihin. Kyllä näille tärkeimmille soille pitäisi edelleen saada parempaa suojelua, toivoo Lehikoinen.

Lehikoinen muistuttaa, että soiden suojelusta eivät hyödy pelkästään linnut.

– Samalla kun soita suojellaan, se hyödyttää myös monia muita lajeja ja myös ihmisiä, koska suot tarjoavat esimerkiksi ekosysteemipalveluita marjasadon myötä. Soiden suojelu hyödyttää myös monia riistalajeja kuten riekkoa ja metsähanhea, mitkä ovat vähentyneet voimakkaasti Suomessa.

Suojelualueet väärissä paikoissa 

Pian joudutaan miettimään myös sitä, ovatko nykyisetkään lintujen suojelualueet oikeissa paikoissa. Linnut nimittäin reagoivat nopeasti ilmaston muuttumiseen ja vaihtavat nopeasti esimerkiksi talvehtimisalueita.

– Etenkin eteläisessä Suomessa saaristossa suojelualueverkostoa tulisi tarkastella uudestaan. Näillä alueilla talvehtivien vesilintujen määrä on runsastunut voimakkaasti ja ne alueet eivät välttämättä ole suojeltuja ollenkaan. Suomen suojelualueverkosto talvehtivista vesilinnuista perustuu hyvin pitkälti 1980-90 -luvun tilanteeseen. Tilanne on muuttunut varsin dramaattisesti ilmaston lämpenemisen myötä. Nykyään meillä on merkittäviä talvehtivien vesilintujen kerääntymiä, huomauttaa Lehikoinen.

Kurki ainoa menestyjä

Suolinnuista kurki on ainoa, jolla menee tällä hetkellä hyvin.

– Kurki on oikeastaan ainoa positiivinen merkki Suomen suolinnustossa ja sillä menee selkeästi paremmin. Taustalla on selkeästi se, että sen talvehtimisalueilla ja muuttoreiteillä Keski- ja Etelä-Euroopassa suojelutilanne on parantunut. Niitä ei enää metsästetä samalla tavoin kuin vielä muutama vuosikymmen sitten, kertoo Lehikoinen.

 

Kommentoi

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot