Mainos
Mainos

Suomalaiset senkun lihovat

Suomalaiset senkun lihovat, kertoo Kansanterveyslaitoksen pitkäaikainen seurantatutkimus. Viime vuosina ylipainoisten osuus on nuorehkoissakin ikäryhmissä lisääntynyt.

Maailman terveysjärjestön WHO:n painoindeksillä mitaten noin joka toinen työikäinen suomalainen on ylipainoinen ja joka viides lihava. Pääkaupunkiseudulla ylipainoa kannetaan jonkin verran vähemmän kuin maakunnissa.
-Keskiverto suomalainen työikäinen on lievästi ylipainoinen, toteaa erikoistutkija Marjaana Lahti-Koski Kansanterveyslaitokselta. Lihavuus on ollut esillä tänään Tampereella symposiumissa, jonka järjesti Sosiaalilääketieteen yhdistys.

Nuoret naiset pulskistuneet

Sekä ikääntyvien että alle 35-vuotiaiden miesten lihavuus lisääntyi tutkimusaikana eli vuosina 1982-97. Sen sijaan 35-44-vuotiaat miehet ovat keskimäärin hiukan hoikistuneet.
Myös nuoret eli alle 35-vuotiaat naiset kävivät selvästi pyylevämmiksi, vaikkei heidän keskimääräinen painoindeksinsä vielä olekaan lähellä ylipainolukuja. Vanhempien naisten paino nousi lähinnä 80-luvulla, tällä vuosikymmenellä nousu on tasoittunut. Korkeasti koulutetut naiset lihoivat muita vähemmän. Miehillä taas koulutuksen vaikutus ei ole ollut yhtä selvä.

Lihavien osuus oli vuonna 1982 miehistä 15 prosenttia ja naisista 16,5 prosenttia. Vuonna 1997 lihavia oli jo 20 prosenttia miehistä ja 19 prosenttia naisista. Kun painoindeksi on 30-35, matkaa normaalipainon ylärajalle on miehillä keskimäärin seitsemän ja naisilla kuusi kiloa. Huomattavan ylipainoisten, joiden painoindeksi on yli 35, osuus on lisääntynyt etenkin 1990-luvulla.

-Silloin ei enää puhuta muutamasta liikakilosta, vaan vakavasta terveysriskistä, korostaa Marjaana Lahti-Koski. Lihavuushan lisää etenkin sydän- ja verisuonisairauksien sekä verenpainetaudin riskiä. Niveletkin joutuvat lujille ylimääräistä painoa liikutellessaan.

"Lihavuus villitsee"

Erityisen vahingollista lihavuus on silloin, kun ylimääräinen rasva on kertynyt vatsaonteloon eikä ihonalaisiin kudoksiin. Silloin korostuvat korkea kolesteroli ja muut lihavuuteen liittyvät aineenvaihduntahaitat.

-Monissa tutkimuksissa on todettu, että vatsansisäinen rasva lisää diabeteksen, verenpainetaudin ja sepelvaltimotaudin riskiä, kertoo professori Markku Koskenvuo Turun yliopiston kansanterveystieteen osastolta.
Etenkin miehillä rasvaa pyrkii kerääntymään vatsaonteloon. Naisilla taas leviävät useammin reidet ja takapuoli, mikä Koskenvuon mukaan ei ole yhtä suuri terveysriski.
-Myönteistä toisaalta on se, että vatsaontelon rasvan ns. puoliintumisaika on lyhyt eli laihduttaminen ja liikunta vaikuttavat aika tehokkaasti, toteaa Koskenvuo.

Tavallisessa terveystarkastuksessa ei voi mitata kovin tarkoin, milloin rasva on kertynyt ihon alle ja milloin vatsaonteloon. Varma merkki on tietysti se, että maha pömpöttää. Röntgen- ja magneettikuvaus on mahdollista, mutta varsin kallista.
Perintötekijät näyttävät vaikuttavan aika lailla siihen, onko vatsaontelolla taipumusta kerätä rasvaa. Toisaalta suomalaisia identtisiä kaksospareja tutkittaessa kävi ilmi, että lihavamman kaksosen rasva-aineenvaihdunta oli epäedullisempi kuin hoikemman. Aineenvaihduntaan olivat siis vaikuttaneet ruoka- ja muut elämäntavat.

-Voi sanoa, että lihavuus villitsee ikäviä perintötekijöitä. Oma käyttäytyminen vaikuttaa - riippumatta siitä, millainen perimä on lähtökohtana, tiivistää Koskenvuo.
(STT)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme