Mainos
Mainos

Suomalaiset uskovat valtavaan EU-byrokratiaan

Yli puolet suomalaisista uskoo, että EU:n byrokratiaan ja hallintomenoihin kuluu valtaosa EU:n budjetista. Tämä selviää tuoreesta Eurobarometri-mittauksesta, joka julkaistaan kokonaisuudessaan myöhemmin huhtikuussa. Suomalaiset ja ruotsalaiset ovat tätä mieltä useammin kuin muut.

Suomessa väitteeseen yhtyi 51 prosenttia vastaajista, Ruotsissa 52 prosenttia. Koko EU:ssa tätä mieltä oli 30 prosenttia. Irlantilaiset olivat EU:n rahankäytöstä parhaiten perillä. Heistä vain joka viides uskoi hallintomenojen olevan EU:n budjetin suurin menoerä.

Todellisuudessa EU käyttää noin 90 miljardin euron eli noin 540 miljardin markan budjetistaan suurimman osan maataloustukiin. Maatalous vie EU:n menoista noin 44 prosenttia. Toiseksi suurin potti ovat alue- ja rakennetuet, joihin viime vuonna käytettiin noin 40 prosenttia EU:n budjetista.

Sisäiset toimet; esimerkiksi koulutus-, kulttuuri- ja tutkimusohjelmat veivät budjetista kuutisen prosenttia. Ulkoiset toimet, esimerkiksi avustukset EU:n jäseneksi pyrkiville maille tai kehitysmaille edustivat budjetista viittä prosenttia. Saman verran meni myös EU:n hallintoon, eli virkamiesten ja komissaarien palkkoihin, toimitiloihin ja muuhun paperinpyöritykseen.

Eurobarometrin mukaan käsitys EU:n byrokratiabudjetin suuruudesta seuraa yleistä käsitystä EU:sta. Henkilö, joka suhtautuu unioniin kielteisesti on muita todennäköisemmin myös sitä mieltä, että EU käyttää valtaosan budjetistaan hallintoon.

Eurobarometrimittauksia tehdään neljästi vuodessa kaikissa EU-maissa. Joka maassa haastatellaan tuhat ihmistä. Uusimman mittauksen haastattelut on tehty viime vuoden lopulla.
(STT)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme