Mainos
Mainos

Suomalaistutkimus hakee rahoitusta: Masennuspotilailla halutaan testata huumeiksi luokiteltujen "taikasienten" vaikuttavaa ainetta

Suomessa pyritään talvella aloittamaan tutkimus, jossa taikasieniksikin kutsuttujen psilosybiinisienien vaikuttavaa ainetta psilosybiiniä annetaan keskivaikeaa masennusta sairastaville henkilöille.

Psilosybiinisienet aiheuttavat aistiharhoja ja poikkeavia tunne- ja tajunnantiloja, kuten muutoksia tilan, ajan ja todellisuuden kokemisessa.

Sieniä kasvaa myös Suomen luonnossa, mutta useimmat oikeustapauksista koskevat kasvatettuja sieniä. 

Suomessa psilosybiinisienten keräys, kasvatus, hallussapito, käyttö, myynti, luovuttaminen ja hankkiminen on laitonta.

Tutkimuksesta kertoi aiemmin Kirkko & Kaupunki.

Tutkimusta johtava professori Jesper Ekelund kertoo, että tarvittavat tutkimusluvat on saatu, mutta rahoitusta haetaan vielä.

Ekelund kertoo tutkimuksen perustuvan englantilaisen tutkimusryhmän viime vuonna julkaistuun löydökseen, jonka mukaan psilosybiinillä on positiivinen vaikutus masennuspotilaisiin.

Ekelund kuvailee tutkimusta pieneksi ja vaatimattomasti suoritetuksi, mutta sen herättäneen laajaa kiinnostusta tutkimusmaailmassa. Nyt rahoitetusta hakeva tutkimus ei olekaan ainoa laatuaan, sillä maailmassa aihetta tutkii moni ryhmä.

Puolelle toista vaikuttavaa ainetta

Tutkimuksessa 20 tutkittavaa saisi psilosybiiniä ja 20 kontrolliryhmän jäsentä ketamiini nimistä puudutusainetta, jolla on psyykisiä vaikutuksia. Koehenkilöt eivät tiedä mitä ainetta he ovat saaneet, mikä tekee tutkimuksesta luotettavamman. Ketamiinia käytetään jo nykyään jonkin verran masennuksen hoidossa.

– Tutkimuksessa pitää voida kontrolloida ihmisten odotuksia ja odotettua vaikutusta. Koska psilosybiinin vaikutus on niin helppo huomata, käytetään kontrollina toista ainetta. Ketamiinilla on sellaista vaikutusta, että koehenkilö ei tiedä, kumpaa on saatu, Ekelund kertoo.

Näiden ryhmien lisäksi on vertailuryhmä, joka ei saa kumpaakaan lääkettä.

"Tarvitaan kipeästi uusia hoitomentelmiä"

Tutkimusta tehdään Ekelundin mukaan hyvässä yhteistyössä kansainvälisten tahojen kanssa, joita ilman se ei edes olisi hänen mukaansa mahdollista. Esimerkiksi englantilaisen COMPASS-säätiön avulla tutkimusryhmällä on mahdollisuus saada psilosybiiniä, jonka laillinen saaminen olisi muuten byrokraattinen ja mahdotonta ryhmälle.

Suomalaisryhmä tekee masennustutkimuksen lisäksi tutkimuksessa aivokuvantamista, jossa selvitetään psilosybiinin vaikutuksia informaation prosessointiin aivoissa.

Ekelund odottaa tuloksia kiinnostuneena, vaikka aineen vaikuttavuus ja vaikutustapa ovat vielä epäselviä.

– Paljon on vielä avoimia kysymyksiä ja toistaiseksi tutkimuksia on tehty hyvin rajallisesti.

– Kiinnostusta kuitenkin herättää, sillä tarvitaan kipeästi uusia hoitomenetelmiä. Tämä on yksi kiinnostava lähestymistapa, jota pitää tietenkin tutkia monelta kantilta.  

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme