Mainos
Mainos

Suomeen muuttaville virolaisille tehtiin Suomi-käyttöopas

Sami Lotila: Kasutusjuhend Soome (Suomi-käyttöopas)

Arvio: Pertti Nyberg

(Massimedia 2012)

”Suomi ei tosiaankaan ole mikään paratiisi, mutta Viroon en muuta taatusti enää ikinä takaisin.” Näin sanoo 34-vuotias Karin Suomi-käyttöoppaassa. Moni muu Suomeen muuttanut ja kirjaan haastateltu virolainen antaa saman kuvan Suomesta. Ajatus tuntuu monella olevan, että Suomessa ei kaikki ole loistavasti, mutta kuitenkin selvästi paremmin kuin Virossa.

Suomessa asuu kymmeniätuhansia virolaisia, osa pysyvästi ja osa satunnaisesti. Suomalainen toimittaja Sami Lotila on tehnyt heitä ja tulevia muuttajia varten yksityiskohtaisen opaskirjan, jossa virolaiselle kerrotaan Suomen yhteiskunnasta, työelämästä, asunnon hankkimisesta, koulutuksesta, verotuksesta ja jopa seksistä. Suomessa asuvien virolaisten haastattelut tuovat tekstiä arjen tasolle.

Suomalaiselle lukijalle monet asiat ovat tietenkin tuttuja, mutta on mielenkiintoista havaita, mitä asioita Lotila painottaa juuri virolaiselle lukijalle. Näitä ovat ainakin ammattiyhdistysliikkeen merkitys sekä verojen maksamisen välttämättömyys. Lotila opastaa, että veronkiertoa ei Suomessa katso kukaan hyvällä, koska ihmiset ymmärtävät, että veroilla maksetaan kouluja ja päiväkoteja.

Ammattiyhdistysliikkeen merkitystä Lotila korostaa myös useaan otteeseen, koska monelle virolaisille ay-liike on edelleen eräänlainen neuvostokauden kummitus ja Virossa toimivat liitot ovat heikkoja. Myös kirjaan haastatellut virolaiset kertovat, että eivät aluksi ymmärtäneet liittyä liittoon. Kirjassa käydään sitten läpi ay-liikkeen ideaa eli palkkaneuvotteluja ja työttömyyskassaa ja kerrotaan myös, että ay-liikkeen jäsenmaksun voi vähentää verotuksessa.

Kirjaan haastateltujen virolaisten päämotiivi olla Suomessa on raha. Palkka on selvästi suurempi kuin Virossa, se maksetaan säännöllisesti ja ylitöistä saa lisärahaa. Lisäksi kaikki toimii Suomessa selkeästi ja ennalta-arvattavasti. Joidenkin viranomaisten luona saa jopa vironkielistä palvelua.

Mutta kaikki ei ole pelkkää auringonpaistetta. Kirjaan haastateltu rakennusmies säälii jostain Viron takamailta tuotuja maanmiehiään, jotka joutuvat reppufirmojen huijaamiksi. Yleinen sana näille huijatuille on ”pankkiautomaatti”, sillä palkka maksetaan kyllä sääntöjen mukaisesti ja ajallaan, mutta huijausfirmat vievät työläisensä palkkapäivänä automaatille ja vaativat osan maksamistaan rahoista takaisin.

Jonnekin Itä-Suomeen metsän keskelle naimisiin muuttanut virolaisnainen kertoo, että hänestä oli kummallista, kuinka naapurit valvoivat kaikkea. Kun naisen lapset ajoivat ilman kypärää polkupyörällä, naapuri oli pitänyt kirjaa näistä rikkeistä ja soitti lopulta poliisin paikalle. Luonnehäiriöisiä mahtuu tietenkin joka paikkaan, mutta ehkä tällainen on ääriesimerkki siitä kuuluisasta maaseudun ”yhteisöllisyydestä”.

Kirjassa korostetaan myös suomen kielen oppimisen merkitystä ja monet haastatelluista sanovat, että viroa äidinkielenään puhuvan täytyy ihan oikeasti opetella suomen kieli.

Suomi-käyttöopas on mainio opas Suomeen muuttaville yksityiskohtaisine esimerkkeineen ja nettisivuviittauksineen. Kirjassa on myös paljon kulttuurisia havaintoja, joita me suomalaiset emme aina huomaa. Esimerkiksi autoa käsittelevässä luvussa kerrotaan, että ”monet virolaiset yllättyvät Suomeen tullessaan, sillä täällä auto onkin todella vain ajoneuvo”.

Kirjoittaja on MTV3:n uutistuottaja.

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme