Mainos

Suomeen saapuvista Välimeren turvapaikanhakijoista monella vankka peruste saada turvapaikka

EU:n sisäministerit sopivat eilen jakavansa 55 000 pääosin Kreikan ja Italian kautta Eurooppaan tullutta turvapaikanhakijaa ja pakolaista jäsenmaiden kesken. Suomen osuus on 792 hakijaa.

Miten nämä turvapaikanhakijat eroavat niistä turvapaikanhakijoista, jotka tulevat Suomeen itsenäisesti hakemaan turvapaikkaa?

Mikä Dublin-menettely?

Dublin-menettelyn mukaan maalla on oikeus palauttaa turvapaikanhakija maahan, johon tämä on ensimmäisenä tullut. Eli periaatteessa Välimeren pakolaisongelma kuuluisi Dublin-asetuksen mukaan Kreikalle tai Italialle.

Dublin-menettely, eli vastuunmäärittämisasetus, on Eurooppa-neuvoston asetus vuodelta 2003. Se perustuu Dublinissa 1990 solmittuun yleissopimukseen. 

Maahanmuuttoviraston ylitarkastaja Mikko Montinin mukaan Suomessa on tehty niin sanottu Dublin-päätös viime vuosina noin 20 prosentissa turvapaikkahakemuksissa.

– Viime vuonna turvapaikkahakemuspäätöksiä tehtiin 3706, joista 861 oli Dublin-päätöksiä. Tällöin turvapaikanhakija on päätetty siirtää toiseen EU-maahan.

Montin korostaa, että Maahanmuuttovirasto tekee vain päätöksen. Varsinaisia tilastoja siitä, saapuvatko turvapaikanhakijat koskaan siirtämismaahan ei ole.

– Osa katoaa ennen siirtämistä.

Maahanmuuttovirastosta kerrotaan, että oikeastaan ainoa ero EU:n päättämien vajaan 800 ihmisen turvapaikkahaussa Suomeen on se, että heihin ei sovelleta niin sanottua Dublin-menettelyä, kuten muihin turvapaikanhakijoihin.

– Suomessa turvapaikkaa hakeneiden henkilöiden osalta arvioidaan aina ensin mikä eurooppalainen valtio on vastuussa heidän hakemuksensa käsittelystä. Mikäli vastuu kuuluu jollekin toiselle, niin sitten me teemme täällä Suomessa niin sanotun Dublin-päätöksen ja siirrämme hakijan käsittelyvastuun esimerkiksi Saksalle, aloittaa Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Juha Similä.

– Mutta näiden siirrettävien henkilöiden osalta tämä on yksinkertaisempi proseduuri. Kun nämä henkilöt aikanaan valikoituvat Suomeen, niin heidän hakemuksensa tutkitaan Suomessa alusta loppuun. Heitä ei tulla Dublin-järjestelmän puitteissa siirtämään enää muualle Eurooppaan, Similä valottaa.

Esimerkiksi perussuomalaiset kritisoi tänään päätöstä turvapaikanhakijoiden sisäisistä siirroista. Ulkoministeri Timo Soinin (ps.) mukaan turvapaikanhakijoiden hakemukset pitää käsitellä Dublin-asetuksen mukaan siinä maassa, johon he ovat saapuneet. 

Sisäministeriön Kansainvälisten asioiden yksikön ylijohtaja Laura Yli-Vakkurin mukaan koko taakanjaon idea menisi piloille.

– Dublin-asetusta ei toteuteta. Sehän on tämän jutun idea, koska näiden Välimeren maiden omat järjestelmät eivät kestä sitä turvapaikanhakijatulvaa, Yli-Vakkuri kommentoi. 

"Sulautuvat normaaliin järjestelmään"

Suomeen kahden vuoden sisällä tulevien vajaan 800 ihmisen hakemukset käsitellään normaalien turvapaikkahakemusten mukaan, eikä heidän saapumisestaan ole vielä tarkkaa tietoa.

Sisäministeriön kansainvälisten asioiden yksikön ylijohtajan Laura Yli-Vakkurin mukaan kuluu vähintään joitakin kuukausia, ennen kuin EU-maat saavat sovittua Kreikassa ja Italiassa olevien Välimeren yli tulleiden turvapaikanhakijoiden sisäisistä siirroista EU-maiden kesken.

– He sulautuvat tähän normaaliin järjestelmään, aiemmin turvapaikkaa hakeneiden joukkoon. Erona on, että heidät siirretään tänne, mutta siitä ei ole tehty vielä käytännön päätöksiä, miten se tapahtuu. Similä kertoo. 

Turvapaikanhakijat tulisivat poikkeuksellisesti järjestetysti Suomeen. Yleensä turvapaikanhakijat saapuvat Suomeen hakemaan paikkaa itsenäisesti. Ainoastaan YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n kautta valikoituvat kiintiöpakolaiset valitaan Suomeen.

Maahanmuuttoviraston mukaan nämä EU:n sisäisten siirtojen kautta maahan saapuvat hakijat tulevat Suomeen tullessaan todennäköisesti vastaanottokeskuksiin odottamaan hakemuksen hyväksyntää tai hylkäystä. 

– Euroopassa on käyty kyllä yleisellä tasolla sellaista keskustelua, että nämä siirrettävät henkilöt ovat sellaisista lähtömaista, joissa yleensä on kriisi. Lähtökohtaisesti mahdollisimman monella olisi peruste kansainväliselle suojelulle. Tästä on hyvänä esimerkkinä syyrialaiset turvapaikanhakijat, sanoo Similä.

Kokonaismäärä ratkaisee

Näiden 792 ihmisen lisäksi Suomeen hakee tietysti muitakin turvapaikanhakijoita. Maahanmuuttoviraston arvioiden mukaan turvapaikkaa hakee Suomesta tänä vuonna jopa 8 000 ihmistä. Viime vuonna turvapaikkaa haki noin 3 600 ihmistä.

– Tässä täytyy pitää aina mielessä kokonaiskuva. Näiden EU:n päättämän 800 turvapaikanhakijan lisäksi Suomesta hakee suoraan turvapaikkaa tänä vuonna tuhansia ihmisiä. Kokonaisuus on määräävä tekijä, kun mietitään miten paljon tarvitaan esimerkiksi vastaanottokeskuksia tai virkamiehiä käsittelemään näitä hakemuksia.

Eurostatin tilastojen mukaan Euroopasta haki turvapaikkaa viime vuonna yhteensä yli 600 000 ihmistä. Suomi ei ole yksin kasvavien hakijamäärien kanssa.

Suomi ei ole päättänyt vielä pakolaiskiintiötä 

Turvapaikanhakijoiden lisäksi EU:ssa on sovittu 20 000 kiintiöpakolaisen uudelleensijoittamisesta jäsenmaiden kesken. YK:n pakolaisjärjestö määrittelee kiintiöpakolaiset. Heinäkuun alussa Suomi sitoutui vastaanottamaan yhteensä 293 kiintiöpakolaista seuraavien kahden vuoden aikana.

– UNHCR tekee uudelleensijoittamisesta esityksen ja Suomellekin tulee vuosittain se esitys. Sitten kun päätös on tehty, niin suomalaisdelegaatio matkustaa pakolaisleireille ja tekee valinnan. Sitten kun lupa myönnetään, niin he matkustavat Suomeen. Kiintiöpakolaisethan eivät tule vastaanottokeskuksiin, vaan he muuttavat asumaan suoraan kuntaan, joka on päättänyt ottaa kiintiöpakolaisia vastaan, Similä avaa. 

Suomi ei ole vielä tehnyt päätöstä ensi vuoden kiintiöpakolaismäärästään. Tänä vuonna se on ollut reilu tuhat. Similällä ei ole tietoa, onko sisäministerien sopima 293 kiintiöpakolaista osa kiintiöpakolaismäärää vai nostaako se esimerkiksi viime vuosien kiintiöpakolaismäärää. 

– Sellaista tietoa ei vielä tällä hetkellä ole. 

Kommentoi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot