Mainos
Mainos

Suomen eurokolikoiden valmistus käyntiin

Suomalaisten eurokolikoiden valmistus on alkanut. Valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok.) kävi Rahapajassa Vantaalla käynnistämässä koneen, joka alkoi suoltaa 20 sentin arvoisia lantteja.

Tänä vuonna 20 sentin kolikoita on määrä tuottaa 75 miljoonaa kappaletta. Arvoltaan kellertävä kolikko vastaa noin markkaa ja kahtakymmentä penniä, kooltaan se on hieman markan lanttia pienempi. Vielä tämän syksyn aikana aletaan Rahapajassa tuottaa 5 sentin kolikoita, sekä kaksivärisiä 1 ja 2 euron kolikoita. Sen sijaan 10 ja 50 sentin rahojen tuotanto alkaa myöhemmin, koska niiden reunoihin tehdään vielä muutoksia näkövammaisjärjestön vaatimuksesta. Näiden lisäksi käyttöön tulevat 1 ja 2 sentin kolikot.

Käteinen euroraha tulee liikenteeseen vasta vuoden 2002 alusta, vaikka eurosta tulee tiliraha jo ensi vuonna. Siihen asti eurokolikot säilytetään Rahapajan varmuusluolissa. Euroja ja markkoja käytetään rinnakkain käteisrahana vuoden 2002 alusta. Niinistö totesi, että hänen mielestään rinnakkaiskäytön on oltava tarpeeksi pitkä, jotta kuluttajat ehtivät tottua uuteen rahaan. Alustavasti on päätetty kuuden kuukauden kaudesta, mutta lyhentäminenkin on saanut kannatusta, mm. pankeilta ja kaupoilta. Kuluttajajärjestöt taas vaativat kuuden kuukauden rinnakkaiskäyttöä, samoin Liikealan ammattiliitto.

Toisella onnistui

Käynnistäessään konetta Niinistö löysi oikean napin toisella yrittämällä, jonka jälkeen 20-senttisiä alkoi kolista laariin 850 kappaleen minuuttivauhdilla. Kahdeksan tunnin työpäivän mittaan yksi kone valmistaa runsaat 400 000 lanttia, mutta pyörimään pantiin saman tien toinenkin.
-Nämähän ovat lämpimiä kuin leivinuunista, Niinistö sanoi hipelöidessään ensimmäisiä kappaleita. Kahdenkymmenen sentin raha poikkeaa Suomessa nykyisin käytössä olevista, sillä sitä reunustaa seitsemän pientä lovea. Näiden avulla on tarkoitus tehdä kolikot helpommin tunnistettavaksi heikkonäköisille.

Muutamat muutkin euromaat ovat näinä päivinä käynnistämässä kolikoiden tuotantoa. Esimerkiksi Belgia löi ensimmäiset eurot tällä viikolla. Maan perinteen mukaan niitä koristaa hallitsijan, kuningas Albert II:n kuva. Kaikkiin eurokolikoihin tulee erilaiset kansalliset puolet riippuen valmistusmaasta. Kolikoiden toinen puoli on kaikkialla sama. Alkuperämaasta ja kansallisesta kuviosta riippumatta rahat käyvät kaikkialla euroalueen yhdessätoista maassa, eikä niitä ole tarkoitus lähettää takaisin "kotimaahan".

Outokummun reseptillä

Suomalaisväriä eurolantteihin lisää se, että 10, 20 ja 50 sentin kolikot tehdään Outokummun kehittämästä Nordic Gold -seoksesta. Outokumpu jakaa seoksen reseptin ilmaiseksi, mutta myy sen lisäksi aihioita muiden maiden rahapajoille. Seoksessa on 89 prosenttia kuparia, viisi prosenttia sinkkiä ja alumiinia ja yksi prosentti tinaa - tämän yhdistelmän kehittämiseen käytti Västeråsissa työskentelevä Mariann Sundbergin kymmenen vuotta, kertoi Outokummun teknologiajohtaja Juha Mäkelä. Ruotsin kymmenen kruunun kolikko tehdään jo tästä seoksesta, jonka etuihin kuuluu, että se säilyttää kullankiiltonsa hikisissäkin näpeissä ja on täysin nikkelivapaa.

Rahapaja jatkaa myös vientiään ja valmistaa euroja ainakin kahden-kolmen maan käyttöön, kertoi toimitusjohtaja Raimo Makkonen. Mistä maista on kysymys, sitä ei Makkonen liikesalaisuuksiin vedoten paljastanut. Suomalaisten myyntietuna on kuitenkin kokemus kaksiväristen kolikoiden valmistuksesta, joten tilauksia tulee lähinnä yhden ja kahden euron rahoista. Viimeiset markkansa Rahapaja tuottaa vuonna 2000, Makkonen veikkasi. Seuraavana vuonna puretaan varastoja, ja 2002 vaihtuvat markat euroiksi.

Leijonaa, joutsenta ja hillaa

Suomalaisten 1-50 sentin rahoissa on kruunapuolella tähtien ympäröimä vaakunaleijona, jonka uuden ulkomuodon on suunnitellut kuvanveistäjä Heikki Häiväoja. Yhden euron kolikossa on lentäviä joutsenia järvimaiseman yllä; kuvio on taiteilija Pertti Mäkisen käsialaa. Kahden euron kolikon kruunapuolelle tulee hillanmarjakuva, joka on jo edesmenneen taiteilija Raimo Heinon suunnittelema. Kyseessä on hänen ehdotuksensa metallirahakilpailuun vuonna 1988.
(STT)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme