Mainos

Suomen Mensa ei tilastoi testien pisteitä – "Meillä on neroja lapsia"

– Meillä Suomessa on neroja lapsia, älykkäitä lapsia ja varmasti paljon myös lahjakkaita lapsia! Näin sanoo Suomen Mensan puheenjohtaja Tiina Tolonen.

Uutisissa on kerrottu 12-vuotiaasta brittitytöstä, joka on saanut kuuluisassa Mensan testissä 162 pistettä eli enemmän kuin fyysikot Albert Einstein ja Stephen Hawking.

Suomessa Mensa testaa vain 16 vuotta täyttäneitä, tätä nuorempien lasten testauksesta kannattaa keskustella päiväkotien henkilöstön tai koulujen oppilashuollon edustajien kanssa. 

– Tuolloin taustalla pitää olla lapsen kehitykseen liittyvä tai kasvatuksellinen tarve testaukselle. Oman kiinnostuksen tai huvin vuoksi testaaminen ei ainakaan Mensan kautta onnistu, sanoo Tolonen.

Tolosella ei ole tietoa lasten mahdollisista huipputuloksista Mensan testeissä. Hänen mukaansa tulokset jäävät aina testattavan ja testaajan välisiksi.

Kuka sitten menee testeihin?

Useimmiten lapsen vanhemmat ja opettajat ovat niitä, jotka tunnistavat lapsen älykkyyden. Lapsi saattaa olla esimerkiksi muita ikäisiään edellä, päättelytehtävät sujuvat erityisen hyvin tai asiakokonaisuuksien hallitseminen ja oppimiskyky ovat kehittyneitä.

Tämä voi näkyä koulussa eri tahtisena etenemisenä verrattuna muihin ja välillä myös pitkästymisenä.

– Lapset ja nuoret tulevat siis terveydenhuollon kautta testeihin. Aikuiset ja yli 16-vuotiaat puolestaan omasta kiinnostuksestaan, Tolonen avaa. 

Tänä päivänä myös netissä on paljon sellaisia tehtäviä, jossa ihminen voi testata itseään.

– Niitä voivat tehdä kaikenikäiset.

Mensan järjestämien alykkyystestien tulokset jäävät testejä arvioivan psykologin ja testatun väliseksi tiedoksi.

– Mensassa on muutenkin sellainen käytäntö, että me ei puhuta meidän älykkyysosamääristä.

Mensan keskustelupalstalla tai tapaamisissa puhutaan toisinaan testeistä. 

– Moni on sanonut, että "tätä osasin odottaa" tai tulos "vahvistaa käsityksiäni", mutta osalle hyvä testitulos on tullut yllätyksenäkin, Tolonen kertoo.

Älykkäitä ei tilastoida

Suomen Mensa ei julkaise vuosittain testattujen määrää, mutta jäseniä on 2800. Yhdistys kasvaa tasaiseen tahtiin.

– Meillä ei ole tietoa siitä, moniko testeihin osallistuneista saavuttaa Mensan jäsenyyten oikeuttavan tuloksen. Toisaalta kaikki eivät välttämättä halua liittyä Mensaan. Monet käyvät mittauksissa lisätäkseen itsetuntemustaan, Tolonen kertoo.

 asten tuloksissa on Tolosen mielestä syytä olla hieman varovainen.

– Lapsihan kehittyy koko ajan, joten älykkyystestaus lapselle kertoo vain tilanteesta hänen yhdessä elämänvaiheessaan. Jossain iässä ja eri alueilla lapsi voi olla muita edellä, jossain taas jäljessä, koska kaikki lapset kehittyvät yksilöllistä tahtia.

Älykkyytä ei pidä piilottaa

Älykkyys on tällä hetkellä positiivisessa flowssa. Ihmiset ovat ylipäätään melko kiinnostuneita älykkyydestä.

– Nykyisin on onneksi hyväksytympää sanoa olevansa älykäs kuin vielä 15-20 vuotta sitten. Ominaisuutena älykkyys on positiivista potentiaalia, Tolonen heittää.

Älykkyyttä on hyvin monenlaista.

– Mensan testi mittaa yleistä älykkyyttä, joka on tiedon prosessointinopeutta, päättelykykyä ja kokonaisuuksien hallitsemista eli hyvin yleisiä ominaisuuksia, Tolonen listaa.

Tällaisia ominaisuuksia voi olla ihmisillä ammatti-alasta tai koulutustasosta riippumatta.

Mensan nettitesti: www.mensa.fi/nettitesti

Mensan testikalenteri:www.mensa.fi/testikalenteri

 

 

Kommentoi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot