Mainos
Mainos

Suomen palokuolemien taustalla usein puuttuva palovaroitin – Vuosaaren tapaus poikkeuksellinen

Suomessa tapahtuvien palokuolemien taustalla on usein se, ettei onnettomuusasunnoissa ole toimivaa palovaroitinta.

Kun katsotaan kaikkia asuinrakennuksia, joissa pelastuslaitos käy paikalla tulipalon vuoksi, noin kolmasosassa ei ole palovaroitinta tai se ei ole toimintakuntoinen, kertoo Pelastusopiston suunnittelija Johannes Ketola.

– Tilasto ei kuitenkaan kerro koko totuutta merkintätavasta johtuen. Sitä tietoa meillä ei ole, kuinka monessa niistä rakennuksissa, joissa pitäisi olla palovaroitin, tosiaan on sellainen, Ketola lisää.

Tarkkaa tietoa palovaroittimien määrästä ei ole. Sisäministeriön pelastusasenteet-tutkimuksen mukaan kattavuus on noin 90 prosenttia asunnoista.

Lain mukaan palovaroitin täytyy olla jokaisessa kerroksessa jokaista alkavaa 60 neliömetriä kohti. Kaikkia kerroksia tarkastellaan erikseen.

Palokuolemien osalta tuorein palovaroitintilasto löytyy vuodelta 2013. Tuolloin 43 prosenttia palokuolemista tapahtui asuinrakennuksissa, joissa ei ollut palovaroitinta.

Tupakka yhä yleinen sytyttäjä

Suomessa oli viime vuonna 11 000 tulipaloa. Niistä rakennuspaloja oli noin 5 200, joista asuinrakennuksissa sattui 2 800. 

– Suuruusluokka on ollut noin 3 000 luokkaa vuosittain.

Yleisimmät syttymissyyt olivat viime vuonna avotuli, tupakointi ja tahallinen sytyttäminen.

– Esimerkiksi lieden perään palokunta lähtee tuhat kertaa vuodessa, eivätkä esimerkiksi itsestään sammuvat savukkeet ole auttaneet tarpeeksi paljon. Tupakka sytyttää edelleen paljon paloja.

Alkoholilla usein osuutta asiaan

Suomessa tapahtuu vuodessa noin 80 palokuolemaa, mikä on asukaslukuun suhteutettuna selvästi enemmän kuin muissa länsimaissa, kertoo Onnettomuustutkintakeskuksen johtava tutkija Kai Valonen

Hänen mukaansa Suomi vertautuu palokuolemien osalta Itä-Euroopan maihin.

Yksi syy Suomen korkeisiin lukuihin on runsas alkoholinkäyttö, jolla on Valosen mukaan usein yhteys palokuolemiin. Lisäksi riskiryhmään kuuluvien vanhojen tai alentuneesti toimintakykyisten ihmisten asumisturvallisuus on usein puutteellinen paloturvallisuuden näkökulmasta.

– Luku on vähentynyt hieman, mutta luku on ollut sadan luokkaa vuosikausia. Suurimmassa osassa tapauksista kuolee yksi henkilö, Valonen sanoo.

Helsingin Vuosaaren tapaus on Valosen mukaan poikkeuksellinen. Palossa kuoli perheenäiti ja kolme lasta, joista nuorin oli parivuotias. Vaikuttaa siltä, että palo sai alkunsa saunasta, jossa oli palon jälijiltä pahimmat tuhot.



Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme