Mainos
Mainos

Suomen ylilennoista huipputulot Ilmailulaitokselle

Kansainvälisten lentoyhtiöiden ylilennot Suomen ilmatilan kautta ovat jatkuneet keskeytyksettä lennonjohtajien lakon aikana. Ilmailulaitos saa välilaskuttomista ylilennoista tuloja liki 40 miljoonaa markkaa vuodessa.

Etelä-Suomen lennonvarmistuskeskuksen päällikkö Jouko Pelkonen kertoo, että ylilentoja ei ole lakon aikana rajoitettu. Lennot johdetaan Tampereen Aitovuoresta. Ylilentoja on viikonpäivittäin vaihdellen vuorokaudessa 30-60, mikä on normaali määrä.

Valtaosa koneista matkaa Keski-Euroopan suurkaupunkien ja Japanin väliä. Kaukoreiteillä käytettävät koneet kuuluvat jumboluokkaan. Useimmat niistä ylittävät Suomen vakioreittiä kutakuinkin linjalla Pohjois-Karjala-Ahvenanmaa. Suomen itäraja ylitetään itäisimmästä kolkasta Ilomatsista. Kirkkaalla säällä koneet näkyvät selvästi, vaikka ne lentävät korkealla.

Muutamat yhtiöt liikennöivät väylää Joensuu-Porvoo-Baltia. Silloin niiden kohdekenttä on idempänä Euroopassa esimerkiksi Wienissä. Lentoja on myös Moskovasta New Yorkiin. Pelkosen mukaan Suomen kautta kulkee ns. isoympyrä, lyhin reitti läntisen Euroopan ja Kauko-idän välillä.

Suomen taivaalla näkyvät matkustajakoneet käyttävät yleisimmin Frankfurtin, Pariisin, Lontoon tai Amsterdamin lentokenttiä. Ylilennoilla on esimerkiksi eurooppalaisten yhtiöiden Lufthansan, Air Francen ja KLM:n sekä japanilaisten Nippon Airwaysin ja JAL:n jumboja. Moskova-New York -reitillä liikennöivät venäläinen Aeroflot ja amerikkalainen Delta.

Tuotto kipusi huipputasolle

Ilmailulaitoksen talousosaston mukaan ylilennoista kertyvät tulot ovat nyt nousseet vuosikymmenen alun huipputasolle. Viime vuonna maksuja kertyi 38 miljoonaa markkaa.

Lentoyhtiöiltä perittävät hinnat putosivat vuosikymmenen kuluessa paljon alaspäin. Suomen maksut ovat nykyisin läntisen Euroopan halvimpia. Vain Viro ja Irlanti ovat vielä edullisempia. Baltian ilmatilan avautuminen 1992 vähensi Helsingin yllä käyneiden koneiden määrää. Lentoyhtiöt siirtyivät Baltian maiden yli meneville reiteille.

Kun Venäjä muutama vuosi sitten sai siviililiikenteen ilmavalvonnan kuntoon Siperiassa, suuret lentoyhtiöt hakeutuivat lyhimmälle mannertenväliselle linjalle. Siinä Suomi on yhtenä etappina, ja sijainti ympyräreitin kohdalla on hyvä.
(STT)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme