Mainos
Mainos

Suomi koplaisi munien tuontikiellon ja ruoka-avun Venäjälle

Suomi yrittää saada Venäjän poistamaan kananmunien tuonnille asetetun kiellon. Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä otti asian esille, kun EU:n maatalousministerit käsittelivät Venäjälle annettavaa EU:n elintarvikeapua tänään Brysselissä. Hemilän mukaan kananmunien tuontikielto on Suomelle hankala asia, ja sen poistaminen olisi osa Venäjän ja EU:n kaupan normalisointia.

EU:n maatalousasioista vastaava komissaari Franz Fischler vastasi, että asia on jo ollut esillä. Hemilä kertoi saaneensa myös apuneuvotteluja Venäjän kanssa käyviltä EU:n edustajilta vahvistuksen, että munakiellon poistaminen on tarkoitus sisällyttää apua koskevaan pöytäkirjaan. Euroopan unioni on antamassa Venäjälle vehnää, ruista, riisiä, lihaa ja maitojauhetta yhteensä noin 2,4 miljardin markan arvosta. Apu toimitetaan raaka-aineina ja kuljetukset alkavat näillä näkymin ensivuoden alkukuukausina.

Ennen ministerineuvoston lopullista päätöstä varten tarvitaan vielä EU:n komission esitys ja EU:n parlamentin lausunto. Maatalousministerit hyväksyivät tänään, että varat elintarviketoimituksiin otetaan EU:n maatalousrahastosta.

Avun perillemeno epäilyttää

Maatalousministereiden keskustelua leimasivat epäilyt avun perillemenosta ja sen vaikutuksista EU:n normaaliin kaupalliseen elintarvikkeiden vientiin Venäjälle. Fischlerin mukaan EU voi valvoa aputoimituksia vain Venäjän rajalle, mutta siitä eteenpäin valvonta on Venäjän vastuulla. Mahdollisten ongelmien varalta EU aikoo toimittaa elintarvikkeet useassa pienemmässä erässä, jolloin toimitukset voidaan keskeyttää, jos epäselvyyttä ilmenee.

EU on asettamassa avun ehdoksi, että elintarvikkeet myydään paikallisilla markkinoilla normaaliin hintaan ja myyntitulot ohjataan valtion budjetin kautta sosiaalisiin tarkoituksiin. Näin yritetään estää sellainen tilanne, että ilmainen ruoka-apu tyrehdyttäisi normaalia elintarvikekauppaa tai laskisi hintoja. Ongelmana on kuitenkin se, että maksullisesta ruoka-avusta eivät välttämättä hyödy ne, jotka eniten ovat avun tarpeessa.

Viljat ja lihat apulähetyksiin otetaan pääosin Saksan, Ranskan ja Hollannin ylijäämävarastoista. Hemilän mukaan nämä maat voivat myös päättää kuljetuksista.
(STT)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme