Mainos
Mainos

Suomi on kriisinhallinnan suurvalta – EU-maiden ylivoimainen ykkönen

Suomi lähettää väestöönsä suhteutettuna eniten henkilöitä EU:n siviilikriisinhallinnan tehtäviin. 

Tiedot selviävät EU:n kriisinhallinnan tilaa selvittäneestä IECEU-hankkeesta. Selvityksen perusteella Suomi lähetti yli yhdeksän henkilöä siviilikriisinhallinnan tehtäviin miljoonaa asukasta kohden. Toiseksi suurin luku oli Ruotsissa ja kolmanneksi Virossa.

Siviilikriisinhallinnassa alueelle voidaan lähettää hyvin monenlaisia ammattilaisia, jotka ovat usein jonkin alan asiantuntijoita.

Tehtäviin voidaan lähettää esimerkiksi poliisikouluttajia, tullitoiminnan tai rajavalvonnan asiantuntijoita, hallintohenkilöitä tai juridiikan asiantuntijoita.

– Siviilikriisinhallinnan kenttä voi olla laaja, ja se kehittyy, kertoo Maria Mekri, joka on selvityksen tekemiseen osallistuneen ajatushautomo SaferGloben toimitusjohtaja.

Suomella etumatkaa muihin

Maria Mekri kertoo, että kunnostautuminen siviilikriisinhallinnassa on osa Suomen profiilia rauhantekijänä. Suomi on ollut aktiivinen myös YK:n rauhanturvatehtävissä.

– Meillä on myös yhtälailla kunnostautuneita naapurimaita, kuten Ruotsi, hän pohtii Suomen sijoittumisen syitä.

Yksi olennainen syy on kuitenkin hänen mukaansa se, että siviilikriisinhallinta ei ole kiinnostanut muita maita samassa määrin kuin Suomea, mikä on vähentänyt kilpailua.

– Se on nyt muuttumassa. Siviilikriisinhallinta laajenee ja kiinnostus kokonaisvaltaiseen kriisinhallintaan, eli sotilaiden ja siviilien yhteistoimintaan, lisääntyvät, hän kertoo.

– Hyvä tilanne ei tarkoita, että voitaisiin jäädä makaamaan laakereillemme. Nyt alkaa koko Euroopan ylittävä kilpailu siviilikriisinhallinnan mahdollisuuksista. Pitää siis panostaa, Mekri arvioi.

EU ammattitaitoinen, mutta jähmeä

Selvityksessä todettiin, että EU:n vahvuuksia siviilikriisinhallinnassa ovat kyky yhteistyöhön eri tekijöiden kanssa ja henkilökunnan ammattitaitoisuus. Vaihtelu oli kuitenkin suurta.

Haasteita taas toivat EU:n jähmeys reagoida kriisialueilla, joissa tilanteet usein muuttuvat. Oman haasteensa tuovat rekrytointiprosessit.

– Rekrytointi toimii pitkälti niin, että valtiot lähettävät heitä, joita itse haluavat. Se jättää missioihin osaamisaukkoja, Mekri kertoo.

EU:n kriisinhallinnan toiminta-alueet ovat moninaiset. EU:n kriisinhallinta toimii maantieteellisesti laajalla alueella Euroopan naapurustossa, aina Afganistanista Saheliin.

– Kriisinhallintaa on mahdollista parantaa. Mitä paremmin rauhanprosesseja tuetaan, sitä enemmän pystytään tukemaan heikommassa asemassa olevia ihmisiä, Mekri toteaa.

Rauhan tukeminen EU:n keskiöön

Mekri arvioi kriisinhallinnasta tulevan yhä keskeisempi EU:n tehtävä.

– Rauhan tukeminen on EU:n keskiössä ja sen olemassaolon tärkeimpiä syitä. Se on kirkastumassa myös Brexitin myötä, Mekri toteaa.

Hän mainitsee esimerkkinä kriisinhallinnan arvostuksesta toukokuussa järjestettävän ulkoasiainministeriön Kriisinhallinta nyt -tapahtuman, jonka tarkoituksena on lisätä tietoisuutta suomalaisesta kriisinhallintatyöstä.

– Olisi hyvä, että siitä puhuttaisiin enemmän kansallisesti, kun rauhanturvaajista puhuessa ajatellaan erityisesti menneisyyttä. Roolimme on yhä aktiivinen, Mekri toteaa. 

Kommentoi

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot