Mainos
Mainos

Suomi on yhä kiltti ja tunnollinen EU-maa – maltillinen perusvire säilynyt eurokriisistä ja kritiikistä huolimatta

Kreikka-vakuudet ja kiemurtelu pakolaiskiintiöissä jäivät poikkeuksiksi. 

Perussuomalaiset ei ole saanut aikaan isoa linjamuutosta Suomen EU-politiikassa. Tutkijoiden mukaan Suomi näyttäytyy yhä pragmaattisena ja tunnollisena jäsenmaana, joka erottautuu harvoin muun EU:n linjauksista.

Politiikan tutkijoiden ja asiantuntijoiden kirjoittamassa tietokirjassa arvioidaan Suomen EU-linjan kehitystä jäsenyyden aikana. Kirjan pääviesti on, että kyse on pikemmin jatkuvuudesta kuin muutoksesta.

– Se, että Suomi on asettunut tietyissä asioissa poikkiteloin, on rajoittunut vain yksittäisiin, vaikka sinällään toki tärkeisiin kysymyksiin, sanoo valtio-opin professori ja kirjan toimittaja Tapio Raunio Tampereen yliopistosta.

Samaa mieltä on Suomen entinen EU-lähettiläs Jan Store, joka on aiemmin ilmaissut huolensa Suomen kovenevista puheista EU-pöydissä.

– Kyllä Suomen linja on voittopuolisesti rakentava. Pyritään myötävaikuttamaan ratkaisuihin ja katsotaan mieluummin ratkaisua kuin ongelmaa.

Puheet EU-linjan kiristymisestä virisivät, kun Suomi jäi vuonna 2011 yksin vaatimaan vakuuksia Kreikan tukilainoista. Taustalla oli perussuomalaisten jytky, joka kovensi äänenpainoja myös muissa puolueissa. Perussuomalaisten noustua hallitukseen Suomi herätti huomiota pidättäytymällä äänestämästä kiistellyistä pakolaiskiintiöistä.

Tuoreen kirjan mukaan perussuomalaisten jytky ja eurokriisi sen taustalla oli kyllä tietynlainen vedenjakaja, joka kavensi hallituksen liikkumavaraa EU-pöydissä. Maltillinen perusvire on kuitenkin säilynyt.

Kiinnostava huomio on, että äänestyslinja jäsenmaita edustavassa neuvostossa on pysynyt pitkälti ennallaan. Toisin kuin esimerkiksi Ruotsi ja Tanska, Suomi on koko jäsenyytensä ajan kuulunut vain harvoin joukkoon, joka äänestää EU-maiden enemmistöä vastaan.

Puutteellista keskustelua

Perussuomalaisten vaikutus näkyy selvemmin siinä, että Suomessa on alettu käydä monipuolisempaa EU-keskustelua. Raunio pitää muutosta demokratian kannalta tervetulleena. Suomalaiseen konsensuskulttuuriin on kuulunut, että päätökset tehdään suljettujen ovien takana ja isoja muutoksia mieluummin vähätellään julkisuudessa.

– Meillä liian kauan sitä EU-keskustelua ei käytännössä ollut.

Suomen jäsenyyden alkutaivalta leimasi vahva ja yksituumainen integraatiomyönteisyys: puolueesta riippumatta katsottiin, että pienen maan on parempi hakeutua EU:n ytimeen kuin jäädä ulkokehälle. Linja henkilöityi pitkäaikaiseen pääministeriin Paavo Lipposeen (sd.), joka on myös viime aikoina korostanut tarvetta pyrkiä aktiivisesti EU:n ytimeen.

Perussuomalaiset tarjosi tälle linjalle ensi kertaa vaihtoehdon. Jytkyn jälkeen integraatiosta tuli avoin kiistakysymys: EU-asioista alettiin väitellä julkisesti eduskunnassa ja mediassa. Raunion mielestä keskustelu on kuitenkin edelleen rajoittunut lähinnä euroa ja maahanmuuttoa koskeviin kysymyksiin.

Hallitukseen nousun jälkeen perussuomalaisten tarjoama muutos on jäänyt enemmän puheiden tasolle. Puolueen puheenjohtajuutta tavoitteleva Jussi Halla-aho on puuttunut asiaan ja pyrkinyt koventamaan puolueensa EU-linjauksia.

– Meitä äänestetään vain niin kauan kuin me olemme vaihtoehto, hän on huomauttanut. 

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme