Mainos
Mainos

Suur-Mikkeli syntyy

Anttolan, Mikkelin ja Mikkelin maalaiskunnan valtuustot päättivät tänään, että entiset kunnat lakkautetaan ja vuonna 2001 perustetaan uusi kunta, jonka nimeksi tulee Mikkeli. Tämän lähes 47000 asukkaan kaupungin yhdistymispäätös on enää vain valtioneuvoston muodollista vahvistusta vailla. Se saataneen alkukesästä 1999.

Mikkelissä yhdistymispäätös syntyi valtuustossa yksimielisesti. Anttolan valtuustossa käytiin tiukka kädenvääntö ja yhdistyminen hyväksyttiin äänin 9-8. Maalaiskunnan valtuustossa ensimmäinen äänestys käytiin siitä, järjestetäänkö uusi neuvoa-antava kansanäänestys vai ei, sillä niukka enemmistö äänestäneistä kuntalaisista oli liitosta vastaan. Äänin 19-16 valtuusto päätti kuitenkin saada päätöksen tämän päivän kokouksessa. Äänin 22-13 maalaiskunnan valtuusto päätti sanoa "kyllä" uudelle Mikkelille. Yhdistymistä vastusti kristillisten valtuutettu ja suurin osa keskustan ryhmästä.

Uudesta Mikkelistä tulee väkiluvultaan Suomen 15. suurin kaupunki. Uuden Mikkelin pinta-ala on 1622 neliökilometriä, josta yli 300 neliökilometriä on vesistöjä Järvi-Suomen sydämessä. Mikkelistä tuleekin maan kolmanneksi vilkkain mökkikunta. Tällä hetkellä alueella on yli 4 000 vapaa-ajanasuntoa ja matkailu on alueen avainelinkeinoja. Tärkeimpiä teollisuudenaloja ovat muun muassa mekaaninen puunjalostus, elintarviketuotanto, kirjapainoala sekä uuteen teknologiaan perustuvat toiminnot kuten ympäristöteknologia.

Toiminnot säilyvät

Kuntarajojen muuttamisessa on poikkeuksellista, että päätöksen ja toteutuksen väliin jää kaksi vuotta. Se aiotaan käyttää huolellisesti hyväksi, sillä uuteen kuntaorganisaatioon on muun muassa fuusioitava yhteen viisi isoa organisaatiota eli kuntien lisäksi koulutuksen sekä terveydenhuollon kuntayhtymät. Yhteensä tämä operaatio koskee noin 2 700:aa työntekijää.

Valtaosa kuntien harjoittamista toiminnoista jatkuu lähes nykyisellään myös vuonna 2001. Tehostamista löytynee lähinnä hallinnossa, suunnittelussa ja tiettyjen tukipalvelujen järjestämisessä. Sosiaali- ja terveystoimeen kuluu uuden Mikkelin menoista puolet. Yhdistymissopimuksessa erityistä huomiota kiinnitetään harvaan asutun maaseudun palvelujen turvaamiseen eli muun muassa koulujen säilyttämiseen ja tieverkon kehittämiseen. Sopimuksessa on myös yhteinen joukkoliikenteen kuntalippu.

-Jos Anttola olisi jäänyt uuden kunnan ulkopuolelle, olisi laaja ja tiivis Mikkelin seudun yhteistyörakenne purkautunut ja se olisi heikentänyt anttolalaisten palveluja. Vahva maaseutupaketti ja liikenneyhteyksien kehittäminen antavat jatkaville maatiloille ja uusille maaseutuyrityksille elämisen mahdollisuuksia, uskoo Anttolan kunnanjohtaja Aulis Oittinen.
(STT)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme