Mainos

Suuri suomalainen oikeusmurha? Väärä mies saattoi istua elinkautisen hämäräperäisestä huumemurhasta

"En olisi tätä kirjoittanut, jos en kokisi, että tässä on jotain hämäräperäistä. Asiaa tutkiessani uusia kysymyksiä tuli koko ajan enemmän kuin mitä sain vastauksia," toteaa kirjailija ja toimittaja Perttu Häkkinen 16 vuoden takaisesta murhasta, josta saatettiin hänen mukaansa tuomita väärä mies.

Ambulanssi saapuu kumpulalaisen kerrostalon pihalle hieman ennen juhannusta vuonna 2001. Uhri on 18-vuotias opiskelija ja narkomaani, Osku, joka on pahoinpidelty rankasti velanperinnän yhteydessä. Lääkintähenkilökunnan mukaan uhri menehtyy elvytyksestä huolimatta. Oikeuslääketieteellisissä tutkimuksissa peruskuolinsyyksi paljastuu murha hukuttamalla.

Käräjäoikeudessa kaksi miestä, kirjan päähenkilö Pedro Avila-Mahkonen ja kidutukseen käytetyn asunnon haltija Niko Hantunen, tuomitaan törkeästä pahoinpitelystä ja törkeästä kuolemantuottamuksesta kymmeneksi vuodeksi vankeuteen. Hovioikeudessa tuomio kovenee: kaksikon katsotaan yhdessä hukuttaneen uhrin painamalla hänen päätään vesisankoon. Heidät tuomitaan elinkautiseen.

Erikoiseksi tuomion tekee se, että Pedro Avila-Mahkonen on poistunut asunnosta todistajien ja muun muassa teletunnistetietojen mukaan yli tuntia ennen uhrin kuolemaa. Rikospaikalle, toisen tuomitun Niko Hantusen asuntoon, on myös saapunut neljä miestä noin tunti Pedron poistumisen jälkeen. Heistä kahden henkilöllisyyttä poliisi ei selvitä. 

Voiko ihmisen murhata hukuttamalla tuntia ennen tämän kuolemaa? Keitä olivat rikospaikalle saapuneet miehet? Miksei puolustukselle toimitettu kaikkea rikostutkimuksessa selville saatua aineistoa? Kuka valehteli ja miksi? Ja onko Avila-Mahkosen tuomio suuri suomalainen oikeusmurha?

Näihin ja moniin muihin kysymyksiin etsii vastausta toimittaja Perttu Häkkinen tällä viikolla ilmestyneessä teoksessaan Hukkuminen – Kertomus Kumpulan surmayöstä (Tammi).

"Kaikki valehtelevat oikeudessa"

Muun muassa nimeään kantavista radio-ohjelmista tunnettu Perttu Häkkinen kuvaa uutuuskirjaansa dokumenttiromaaniksi. Dokumenttilähteiden lisäksi suurimman osan tekstistä muodostaa todellisiin tapahtumiin ja keskusteluihin pohjautuva dialogi, jolla valotetaan 16 vuoden takaisen illan ja yön tapahtumia.

– Puhetyylit olen imitoinut, ja ne perustuvat käymiini runsaisiin keskusteluihin ja mukailevat henkilöiden omaa puhetta. Käymiäni keskusteluja olen puolestaan verrannut tutkimuspöytäkirjoihin. Se on ollut historian rekonstruktiota, mutta yhtään sellaista keskustelua kirjassa ei ole, jota ei olisi ollenkaan käyty, Häkkinen kertoo MTV Uutisille.

– Kaikki epäillyt ja todistajat olivat enemmän tai vähemmän päihteiden käyttäjiä ja kaikki heistä yrittivät suojella omaa nahkaansa: Kaikki tietävät että kuulusteluissa ja oikeudessa valehtelevat itsensä pelastamiseksi. Suurin osa minun ajastani menikin siihen, että luin kuulustelukertomuksia vierekkäin, tutkin niitä ja etsin epämääräisyyksiä.

Miksi teit tämän kirjan?

– Se on hyvä kysymys ja olen sitä paljon pohtinut myös etiikan kannalta. Onko ylipäänsä eettistä, jos aletaan kaivaa vanhoja asioita, jossa osalliset uhria lukuun ottamatta ovat yhä elossa.

–  Kun tutustuin tähän tapaukseen, pyörittelin asiaa pari vuotta, katsoin materiaaleja ja haastattelin ihmisiä. Sitten ajattelin, että voin tämän kirjoittaa, jos Pedron asianajaja Antti Kärkkäinen on oikeassa siinä, että kyseessä on suomalainen oikeusmurha.

Mihin versioon sinä uskot? Uskotko että Pedro on syytön?

– Pedro ei ole syytön. Puolustuksen kanta oli alusta loppuun se, että hän on syyllistynyt törkeään pahoinpitelyyn, mutta ei kuolemantuottamukseen eikä varsinkaan murhaan.

– Käsittääkseni suomalainen oikeusjärjestelmä perustuu hyvin pitkälle siihen, että syytetyn syyllisyydestä ei saa jäädä järkevää epäilyä. Pedro sai elinkautisen hukuttamismurhasta, vaikka sekä käräjä- että hovioikeudessa todettiin, ettei hän ollut paikalla uhrin kuolinhetkellä. Se ei ole ollut missään vaiheessa kiistanalaista.

– Hovissa päätettiin, että syytetyt hukuttivat uhrin yksissä tuumin, vaikka kukaan ei ole nähnyt sellaista ja uhri oli todistajien mukaan elossa, kun Pedro lähti asunnolta. Myös uhrin kuolinaika todistaa sitä vastaan, että Pedro olisi voinut hänet hukuttaa.

– Mielestäni todisteiden pohjalta jää järkevä epäily syyllisyydestä. En olisi tätä kirjoittanut, jos en kokisi, että tässä on jotain hämäräperäistä. Asiaa tutkiessani uusia kysymyksiä tuli koko ajan enemmän kuin mitä sain vastauksia.

Sanot, että tapauksessa on paljon hämäräperäistä. Mitä esimerkiksi?

– Kirjaa tehdessäni tuli vastaan paljon kaikennäköisiä huhuja ja väittämiä poliisin toiminnasta jutun tutkinnassa. Yksittäisten ihmisten väitteet ilman muita todisteita eivät kuitenkaan ole päätyneet kirjaan saakka.

– Yleisesti hyvin erikoisena piirteenä pidetään sitä, että poliisi jätti toimittamatta puolustuksen käyttöön ennen käräjäoikeuden ja hovioikeuden istuntoa lääkäriyksikön lähetteen, joka on ollut heidän hallussaan surmahetkestä lähtien.

– Oliko se inhimillinen erehdys, sitä en osaa sanoa, koska en ole selvännäkijä, mutta kyllä se kysymyksiä herättää. Eikä ainoastaan minussa vaan myös niiden ammattilaisten keskuudessa, joiden kanssa tästä asiasta olen puhunut.

Miksi sinun mielestäsi tässä tapauksessa on niin paljon epäilyttäviä tai epäselviä seikkoja ja mitkä ne ovat?

– Tämä on täynnä aivan älyttömiä juttuja. Ajatellaan vaikka uhria: 18-vuotias itähelsinkiläinen narkomaani, jolla oli huumevelkaa yli 50 000 Suomen markkaa. Miksi hänelle on annettu niin paljon niin sanotusti piuhalla?

– Ainakaan minun tietääkseni koskaan ei selvitetty, mistä huumeet olivat tulleet. Jos aivan ketjun alatasolla olevalle tyypille annetaan noin paljon huumeita velaksi, kyllähän se viittaa siihen, että taustalla on ollut isoa bisnestä.

– Olen kysellyt, kenen rahoja siellä oltiin velkomassa. Osa ei tiedä ja osa ei halua kertoa. Minun mielestäni olisi ollut kiva, jos se olisi tullut selvitetyksi.

– Perdon asianajaja Antti Kärkkäinen ihmetteleekin sitä, onko syyllisyys haluttu kaataa Pedron niskaan? Kärkkäinen ihmettelee todella sitä, miksi jossain vaiheessa oikeusprosessia ei ole painettu jarrua, kun näyttö ei hänen mielestään enää ollut pätevää.

Jari Aarnion ympärillä olleiden poliisien nimet nousevat esille kirjassasi. Onko Pedron tapauksella yhteyttä Aarnio-vyyhtiin?

– En sano, että näissä sinänsä olisi sen kummempaa yhteyttä, mutta Pedroa kiinnostaisi tietää, onko poliisin työyhteisössä ollut tuolloin joitain omia sääntöjä.

– En kirjassa väitä, että tapauksella olisi suoranaista tekemistä Aarnio-vyyhdin kanssa, mutta esiin nousee jatkuvasti samoja nimiä, saman työyhteisön jäseniä.

Suojeltiinko huumekauppias Haraa?

Huumekauppias Haran Häkkinen mainitsee keskustelussa useamman kerran. Erityisesti kirjailija ihmettelee Haran saamaa tuomiota Oskun kuolemaan johtaneen pahoinpitelyn tilaajana: Käräjäoikeudessa Hara sai 70 päiväsakkoa avunannosta vapaudenriistoon.

Hovissakaan häntä ei syytetty yllytyksestä törkeään pahoinpitelyyn, ja vaikka tuomiota korotettiin yhdeksän kuukauden ehdolliseen, jää se edelleen kauas ankarimmasta mahdollisesta.

– Jos palkkaan torpedon hakkaamaan sinut saadakseni sinulta jotain, maksan torpedolle todistetusti rahaa pahoinpitelystä ja hankin vielä naamioitumisvälineetkin... Sitten pahoinpitely meneekin överiksi ja ihminen kuolee. Siihen suhteutettuna Haran saamat tuomiot ovat ihmeellisen alhaiset, koska Suomen laissa on kuitenkin hyvin selkeä yllytyspykälä.

– Olen tutkinut Haran tuomioita, ja hän on päässyt esimerkiksi huumeoikeudenkäynneissä kerta toisensa jälkeen oudon vähällä, lähinnä pään silityksellä. Tietenkään en pysty todistamaan, että kyseessä olisi vinkkimies, se on puhtaasti spekulatiivista, mutta kysymyksiä se silti herättää. Ja kun Haran tapausta katsoo tuomioiden kautta, tämä on ihan relevantti mahdollisuus.

Ketkä olivat rikospaikalle saapuneet miehet?

Häkkisen kirja paljastaa tutkinnasta lisää outouksia: Puolustukselle uusien todisteiden ilmaannuttua Pedron asianajaja Antti Kärkkäinen haki lisäesitutkintaa. Poliisi suostui, mutta syyttäjä perui lisäesitutkinnan, ilman perusteita.

– Lisäesitutkintaa lähdettiin hakemaan relevantein perustein ja asianajaja Kärkkäisen mukaan poliisi oli suostuvainen siihen. Mutta kihlakunnansyyttäjä ilmoitti, perustelematta asiaa millään tavalla, että lisätutkintaa ei suoriteta. Jos murha ei vanhene koskaan, miten voi olla, että lisätodisteet eivät voisi vaikuttaa murhatutkinnan lopputulokseen?

Rikospaikalla oli uhrin lisäksi yhteensä neljä ihmistä, joista neljä on poliisin ja muiden osallisten tiedossa. He ovat kirjan päähenkilö Pedro, toinen murhasta tuomittu eli tapahtumapaikkana toimineen asunnon haltija Niko Hantunen, sekä pahoinpitelyn kuskimiehenä toiminut Jukka ja Jukan tyttöystävä.

Pedron, Jukan ja tyttöystävän lähdettyä asunnolta sinne saapui kuitenkin tuntia myöhemmin neljä muutakin miestä: Juha, KrisuJansu ja Kimi. Jansun ja Kimin henkilöllisyyttä poliisi ei selvittänyt. 

– Tässä tarinassa on kaksi merkittävää sivupersoonaa. Toisen, Kimin, henkilöllisyyttä en ole onnistunut saamaan selville. Jansun henkilöllisyyden tiedän ja olen lähettänyt hänelle yhteydenottopyyntöjä yhteisten tuttavien kautta, mutta hän ei ole vastannut.

Keitä nämä miehet olivat ja miksi heitä ei kuulusteltu tapahtumin liittyen? Varsinkin kun he olivat paikalla uhrin kuollessa, toisin kuin murhasta tuomittu Pedro, joka oli poistunut rikospaikalta yli tuntia aiemmin.

– Pedroa puolustanut Antti Kärkkäinen oli asianajaja noin 40 vuotta. Hän teki paljon suomalaisten asianajajien leipälajia, joita ovat puukkotapot ja pikaistuksissa tehdyt henkirikokset. Mutta hänellä oli myös korkean profiilin isoja rikosjuttuja. Kärkkäinen sanoi, että on täysin ennenkuulumatonta, että poliisi jättää selvittämättä kahden, todennäköisesti juuri uhrin kuolinaikaan murhapaikalla olleen miehen henkilöllisyyden. Hän sanoi, että hän ei muista yhtään tällaista tapausta aiemmin.

– Nämä miehet saattavat olla potentiaalisia rikoskumppaneita, ja vaikka eivät olisi olleetkaan, he olivat silti parhaat mahdolliset silminnäkijätodistajat koko rikoksessa. Päähenkilöni sen sijaan oli ollut nukkumassa jo melkein tuntia aikaisemmin Kurvissa.

Mitkä olivat todisteet sille että Pedro ei ollut siellä enää?

– Kuski eli Jukka ja Jukan tyttöystävä ovat jokaisessa kuulustelussa ja jokaisessa oikeusasteissa riidattomasti kertoneet lähteneensä asunnolta Pedron kanssa noin 1.49. Ja tämä voidaan nähdä myös televalvontatiedoista. Pedro oli tuolloin soittanut keikan tilaajalle Haralle, ja kysynyt, voisiko hän mennä sinne nukkumaan. Tilaaja vastasi, että joo, nähdään kohta.

– Kaikukadun linkkimaastoon on tallentunut, kun Pedro soitti Kurvin kolikkopuhelimesta keikan tilaajalle ja pyysi häntä tulemaan avaamaan oven. Kello oli 2.08. Hara on vahvistanut sekä puhelut että Pedron saapumisajan.

– Televalvontatietoja käytettiin käräjäoikeudessa, mutta hovioikeudessa jutun tutkinnanjohtaja oli unohtanut tuoda ne. Myös velanperintäkeikan tilaaja oli myöntänyt, että Pedro oli tullut 02.10 Vilhovuorenkadulle hänen asuntoonsa. He olivat polttaneet jointin ja menneet nukkumaan.

Mikä oli todistajien mukaan uhrin kunto Pedron ja kumppanien ollessa lähdössä asunnosta?

– Uhri oli omin jaloin kävellyt vessaan kaikkien todistajien mukaan juuri ennen tätä. Todistajien mukaan viimeisen puolen tunnin aikana pahoinpitely ei myöskään ollut enää jatkunut.

– Pidän näitä kertomuksia hyvin vilpittöminä. Pedro ja kummatkin silminnäkijät olivat myös olleet shokissa heidän kuultuaan, mitä oli tapahtunut.

Millä tavalla lääketieteellinen todistusaineisto on Pedron puolella?

– Yksi vahva argumentti Pedron murhatuomiota vastaan on se, että uhria oli elvytetty. Ambulanssiyksikkö oli tullut paikalle 03.10, jolloin he olivat aloittaneet elvytyksen. Ambulanssiyksikön ihmiset kertoivat asiasta kysyttäessä, että kuolleita ei elvytetä. Ja siinä vaiheessa kun elvyttäminen aloitettiin, Pedron poistumisesta oli kulunut jo tunti ja 20 minuuttia.

Lautumat ovat ruumiin iholle kuoleman jälkeen ilmaantuvia erikokoisia laikkuja, jotka ovat väriltään violetinpunaisia tai punasinerviä.

– Juha kertoi myös nähneensä uhrin hengittämässä asunnossa tunti Pedron lähdön jälkeen. Oikeuslääkäri puolestaan totesi, ettei aivopöhöinen ja hukutettu ihminen enää puhu tai kävele. 

– Lääkäriyksikön rapostista ilmenee, ettei uhrilla ollut vielä lautumia. Lautumat alkavat joidenkin arvioiden mukaan tulla lämpimässä säässä kutakuinkin 30-45 minuutin kuluttua kuolemasta. 

Mitä päähenkilö Pedro on nyt kirjan julkaisusta mieltä?

– Hän meditoi ja viettää aikaa lapsensa kanssa ja vaikuttaa suhtautuvan myönteisesti elämään. Pedro on sillä tavalla tyytyväinen kirjaan, että nyt kaikki oleellinen on kerrottu ja ihmiset pystyvät vetämään asiasta omat johtopäätöksensä. Mitään ruusuisia kuvitelmia hän ei tietääkseni elättele, hän on hyvin realistinen tässä elämänvaiheessa.

Kommentoi

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot