Mainos
Mainos

Suurmoskeijakeskustelussa huoli opetuksen yksipuolistumisesta – "Kysymys islamilaisen kulttuurin tulevaisuudesta"

Helsinkiin kaavailtua suurta moskeija- ja monitoimikeskusprojektia edistetään pienessä piirissä suomalaisten sunnimuslimien voimin. Oasis-säätiö kuitenkin korostaa, että moskeijahanke edustaa kaikkia Suomen muslimeja, eikä kyse ole valtapelistä eri ryhmien välillä.

Helsingin Hanasaareen kaavaillun suurmoskeijan kohtalo ratkennee muutaman kuukauden kuluttua kiinteistövirastossa. Moskeijaan liittyy paljon kysymyksiä muun muassa Arabian niemimaalta tulevan rahoituksen motiiveista.

Oleellinen kysymys on niin ikään se, voiko Suomeen rakentaa näyttävän sunnimoskeijan - ja miten se palvelisi noin kymmentätuhatta Suomessa asuvaa shiiamuslimia.

Yleisen teologian emeritusprofessori Reijo E. Heinonen ei innostu Bahrainista peräisin olevasta sunnimuslimeja tukevasta rahoituspohjasta. 

– Voisi sanoa, että kenen leipää syöt, sen lauluja laulat. Jos esimerkiksi Bahrain alkaa järjestää imaamikoulutusta, on siinä oma vaaransa, että islamilaisen opin koko kirjo ei tule siinä mukaan tai sitä ei hyväksytä, vaan siitä tulee jonkin tietyn ryhmän näkemys, Heinonen sanoo.

Moskeija-monitoimikeskus kaikille

Moskeijan ja monitoimikeskuksen kasvoina tunnettu Oasis-säätiön projektikoordinaattori Pia Jardi korostaa pikemmin hankkeen yhteisöllisyyttä.

– Sunnalaisittain opetellaan, mutta kaikki ovat tietysti tervetulleita sellaisiin tapahtumiin, jotka ovat kaikille yhteisiä. Sellaisia voivat esimerkiksi olla kielen opetus, koraanin opetus ja ihan perusasiat uskonnosta. Sitten jos tarvii jotain erityistä, niin silloin varmaan jokainen löytää sen oman opettajansa tällä hetkelläkin.

Emeritusprofessori Heinosen mielestä islamin opetus tulisi järjestää kaikkia muslimeja ymmärtävästi ja palvelevasti, jos moskeijaa todella pidetään kaikkien muslimien moskeijana.

– Kyllä tämä oppineisuuden näkökulma pitäisi huomioida tässä. Ei tämä ole ainoastaan rakentamista, vaan kyllä tässä on koko islamilaisen kulttuurin tulevaisuudesta kysymys, Heinonen sanoo.

Kiristäisikö moskeija muslimien välejä?

Ulkopoliittisen instituutin vieraileva vanhempi tutkija Olli Ruohomäki tarkkailee tilannetta suuremmassa mittakaavassa. Ruohomäki pelkääkin yhtä uskonryhmää suosivan rakennusprojektin liittyvän laajempaan valtataisteluun.

– Yksi ongelma on se, että Lähi-Idässä, erityisesti Irakissa mutta muuallakin, on kova vastakkainasettelu sunnien ja shiiojen välillä. Tätä vastakkainasettelua ei haluta Eurooppaan, eikä tietenkään Suomeen.

– En minä usko, että shiiat olisivat tästä moskeijasta kovin ilahtuneita. Mutta joka tapauksessa se taka-ajatus on siinä, että me emme Suomessa tarvitse Lähi-Idästä lähtöisin olevaa vastakkainasettelua, Ruohomäki sanoo.

Moskeijahankkeen puuhanainen tyrmää ajatuksen siitä, että moskeija toisi mukanaan vastakkainasettelun.

– Tänne Suomeen eivät todellakaan kuulu mitkään sunni-shiia -taistelut, ne ovat poliittisia kiistoja ja ne liittyvät poliittisen vallan tavoitteluun. Meillä ei ole täällä mitään sellaista tilannetta, että meidän pitäisi täällä mitään poliittista valtaa hamuta, Jardi sanoo.

Tutkija: Ulkopuolinen rahoitus kiellettävä

Vastakkainasettelun purkamiseen Ruohomäki tarjoaa ulkopuolisen rahoituksen lopettamista. 

– Ylipäänsä tällainen ulkomainen rahoitus pitäisi kieltää. Itävallassa tähän suuntaan on jo menty. Toki muslimitkin tarvitsevat omat kokoontumistilansa, mutta he voivat kerätä rahoituksen itse omista piireistään.

Ruohomäki mainitsee, että myös ei-kirkolliset kristilliset yhteisöt ovat vuosikymmeniä keränneet itse rahoituksensa omalle toiminnalleen.

Jardi muistuttaa, että suomalaisen muslimiyhteisö koostuu suurelta osin pakolaisista ja turvapaikanhakijoista. Niinpä Suomesta puuttuvat Jardin mukaan muslimiyrittäjät, jotka voisivat tukea hanketta.

– Jo pelkästään puolet pienempi moskeija maksaisi meidän arviomme mukaan 10 miljoonaa euroa. Suomalaisen muslimiyhteisön on hankala saada kuukauden vuokrat kerättyä. Niinpä kymmenen miljoonan kerääminen ei näytä kovin todennäköiseltä.

Emeritusprofessori Heinonen puolestaan väläyttää, että turvallisin rahoitus tulisi ISESCON kautta, joka islamilaisen maailman kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö. Tällöin kaikki oppisuunnat tulisivat Heinosen mielestä edustetuiksi.

Kommentoi

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot