Mainos
Mainos

Taloyhtiöt ja asuntojen omistaminen voivat vähentää gettoutumista Suomessa – "Ihmiset saavat päättää, missä asuvat"

Millainen on suomalainen lähiö? Onko Suomessa pelkoa lähiöiden gettoutumisesta? Tällä viikolla järjestettävän Lähiöfestin tuottaja Katja Lindroos on sitä mieltä, että Suomessa ollaan onnistuttu kaupunkisuunnittelussa hyvin. Samaa mieltä on festivaaleilla puhuva muotoilujohtaja Katja Soini Vahanen oy:stä.

– Kun katsotaan kansainvälisessä kontekstissa, niin täällä ollaan aika hyvin onnistuttu. Lähtökohtaisesti lähiöissä on aika inhimillisiä ja hyviä asuntoja ihmisille, Lindroos.

Soini sanoo, että Suomessa ei ole gettoja vaan tilanne on parempi.

– Suomessa puhutaan ensisijaisesti segregaatiosta eikä gettoutumisesta, koska emme ole niin hankalassa tilanteessa. Mutta sosioekonomista epätasaisuutta toki on. Tämä on yksi asia johon pitää puuttua. Ei pidä antaa tällaisen asian tapahtua.

Soinin mukaan kiinteistöistä huolehtiminen on yksi tärkeä osa gettoutumiusen estämisessä.

– On tosi tärkeää pitää huolta kiinteistöistä, että ne korjataan ja pidetään asuinkelpoisina ja kiinnostavina paikkoina olla ja elää. Tätä asiaa ei voi vaan ohittaa vaan pitää tehdä yhdessä töitä ettei segregaatio tapahdu enää enempää.

Hän sanoo myös, että pelkojen vähentäminen on keskeisessä osassa gettoutumisen estämisessä.

– Gettoutuminen liitty paljon pelkoihin, mennää panssareiden taakse ja ollaan omissa ryhmissä. Se että luodaan turvallisuuden tunnetta, ollan yhdessä, järjestetään yhdessä vaikka ravintolapäivä tai muuta kivaa, silloin on mukava olla ja se taas estää gettoutumista. 

Lindroosin mukaan Helsingissä on onnistuttu hyvin asuinalueiden sosiaalisessa sekoittamisessa.

– Poliittisesti voidaan vaikuttaa siihen, mihin sosiaalista asuntotuotantoa sijoitetaan. Tässä ollaan onnistuttu Helsingissä aika hyvin.

Hän pitää tärkeänä gettoutumista estävänä tekijänä myös suomalaista taloyhtiöinsituutiota.

– Me omistetaan aika paljon asuntoja. Meillä on vahva taloyhtiöpohjaisuus. Eli ihmiset päättävät varsin paljon itse, minne menevät asumaan.

Tannoisesta tutkimuksesta, joka näytti kantakaupunkiasumisen suosion lisääntyneen, Soini uskoo, että lähiöt vetävät asukkaita edelleen. Tärkeimmät ovat vetovoimatekijät ovat liikenne ja palvelut.

– Tämä on vähän tällaista edes-takaisin -liikehdintää, vähän kuin Nurmijärvi-ilmiö jossain vaiheessa, nyt ollaan taas tulossa sieltä takaisinpäin. Kyllä lähiöt vetävät ja tulevat jatkossakin vetämään. Mitä parempi raideliikenne on lähiöön, sitä enemmän se vetää. Palveluiden pitää olla hyvät. Tiivistäminen on tietysti yksi asia. Se paljonko lähiöön rakennetaan vaikuttaa tietysti siihen, paljonko ihmisiä sinne menee.

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme