Mainos
Mainos

Talvivaaran ympäristövahingot näkyvät Sotkamossa edelleen

Talvivaaran kaivoksen 2010-luvun taitteen hallitsemattomat jätevesipäästöt näkyvät Sotkamossa edelleen, kertovat Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Otto Bruun ja Kainuun ely-keskuksen ympäristövastuuyksikön päällikkö Sari Myllyoja.

Myllyojan mukaan jätevedet on nykyään saatu kuitenkin hallintaan ja sulfaattipitoista jätevettä päästetään ympäristöön lupaehtojen mukaisesti. Luonnonsuojeluliitto on Bruunin mukaan huolissaan siitä, että kaivoksen alueella sijaitsee edelleen suuri määrä jätekiveä, joka liiton mukaan muodostaa ympäristölle riskin.

Rovaniemen hovioikeus kovensi torstaina Talvivaaran kaivoksen perustajan Pekka Perän tuomiota yhdessä Suomen suurimmista ympäristörikosoikeudenkäynneistä.

Perä tuomittiin kuuden kuukauden ehdolliseen vankeuteen törkeästä ympäristön turmelemisesta. Käräjillä hänet oli tuomittu perusmuotoisesta ympäristön turmelemisesta sakkoihin. Perä aikoo hakea valituslupaa tuomioonsa korkeimmasta oikeudesta, puolustus kertoi STT:lle.

Talvivaara Sotkamon entinen toimitusjohtaja Harri Natunen ja ex-tuotantojohtaja Lassi Lammassaari tuomittiin sakkoihin ympäristön turmelemisesta.

Syyttäjien mukaan yhtiö, Perä ja Lammassaari hyötyivät laiminlyönneistä yhteensä 13,3 miljoonan euron edestä. Hovioikeus ei kuitenkaan löytänyt näyttöä siitä, että yhtiö ja sen johto olisi tienannut laiminlyönneillä ja vaatimus hyödyn menettämisestä hylättiin niin johdon kuin yhtiön konkurssipesänkin osalta.

Jätevesien arvot ylittivät viranomaisille ilmoitetut

Kaivoksen toiminnasta syntyvät jätevesipäästöt eivät oikeuden mukaan vastanneet Talvivaaran ympäristölupahakemuksessaan ilmoittamia ja kaivoksen ympäristöluvan tietoja jäteveden natrium-, sulfaatti- ja mangaanipitoisuuksista.

Oikeuden mukaan yhtiön johdon toiminta ei ollut tahallista, mutta erityisesti Perän menettely osoitti, että yhtiön johto suhtautui piittaamattomasti lain säännöksiin ja viranomaisten määräyksiin.

Hovioikeuden mukaan kaivoksen natrium-, sulfaatti- ja mangaanipäästöt lähivesistöihin olivat erittäin suuria. Kaiken kaikkiaan ympäristöön pääsi yli 20:tä eri alkuainetta, erityisesti rautaa, mangaania, alumiinia, nikkeliä, sinkkiä, uraania, kobolttia ja kadmiumia.

Luonnonsuojeluliitto huolissaan – yhtiö hakee lupaa uraanille

Luonnonsuojeluliitto kertoo saaneensa lukuisia yhteydenottoja, joiden mukaan kaikkien järvien vettä ei uskalleta edelleenkään käyttää saunavetenä ja ammattikalastajat ovat huolissaan nykyisistäkin päästöistä.

Kaivos ohjaa nykyään päästöjään pienten järvien ohi purkuputkella suurempaan Nuasjärveen, jossa sulfaattipäästöjen pitäisi laimentua suureen vesimäärään. Elyn Myllyojan mukaan Nuasjärven kaloissa ei ole mitään sellaista, etteikö niitä voitaisi kalastaa ja syödä.

– Onhan tämä silti aiheuttanut ammattikalastajissa porua. Ehkä tässä on kyse enemmän tällaisista maineasioista, Myllyoja toteaa.

Bruunin mukaan vesistöjen pohjalle kerrostuva ja järviä rehevöittävä sulfaatti kuitenkin vaikuttaa pohjaeliöstöön ja näin myös kalastoon.

– Toivomme, että nyt käsittelyssä olevalle ympäristöluvalle määritellään tiukat ehdot.

Yli puolella miljardilla veroeurolla tuettua kaivosta hallinnoi nykyään Terrafame, jonka enemmistöomistaja on valtio. Yhtiö hakee lupaa uraanin talteenotolle, ja kaivokselle kaavaillaan akkukemikaalitehdasta.

Terrafame tiedotti maanantaina, että vesitilanne kaivoksella on tällä hetkellä hyvä. Viime vuonna sulfaattikuormitus väheni noin 7 000 tonnilla edellisvuoteen verrattuna.

STT ei tavoittanut torstaina Terrafamen edustajaa kommentoimaan ympäristötilanteen kehittymistä. 

Kommentoi

Mainos

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot