Mainos
Mainos

Tampereella haaveillaan höyrylaivasta

Höyrylaivaperinteen ystävät haluaisivat kunnostaa tamperelaisen höyrylaiva Pohjolan liikennöimään jälleen Näsijärvellä. Hanke saattaa kuitenkin jäädä haaveeksi rahan puutteen vuoksi. Matkailun ammattilaisetkin suhtautuvat siihen epäillen.

Vuonna 1905 rakennettu Pohjola makaa jokseenkin rappeutuneena Ruoveden Jäminkipohjassa. Sen sisarlaiva Tarjanne puolestaan liikennöi säännöllisesti ns. Runoilijan tietä eli Tampereelta Ruovedelle ja Virroille vievää kaunista vesireittiä.
-Pohjolan kunnostaminen olisi kulttuuriteko, ja Tampereen kaupungin tulisi mielestäni olla aloitteentekijänä, katsoo Tampereen liikennelaitoksen tekninen johtaja Jouko Valanto. Laivoihin hän on perehtynyt Suomen Höyrypursiseuran monivuotisena jäsenenä.

Valanto arvelee, että kunnostustöihin voisi hyvinkin saada EU:n avustusta. Puolet tarvittavasta summasta eli kolmisen miljoonaa markkaa olisi kuitenkin kaivettava omista taskuista.

Tampereen kaupunginhallituksen liiketoimintajaosto käsitteli kevään korvalla itäsuomalaisen höyrylaivalaivurin Heikki Sarasteen ehdotusta, jossa hän tarjoutui Pohjolan kunnostustyön vetäjäksi ja arvioi työn vaativan puolisen miljoonaa markkaa. Summa on Valannon mukaan kuitenkin selvästi alakantissa.
-Kyllä viisi-kuusi miljoonaa on realistisempi arvio, sanoo Valanto.

Liiketoimintajaostokin piti Sarasteen ehdotusta sellaisenaan epärealistisena ja palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. Siitä, tuottaako valmistelu uutta suunnitelmaa, ei vielä ole varmuutta.

Piirustukset ovat tallella

Pohjola aloitti liikennöinnin Näsijärvellä siihen aikaan, kun höyrylaivaliikenne ei ollut turismia vaan kulkemista paikasta toiseen. Vuonna 1975 Runoilijan tie -yhtiö jätti Pohjolan pois käytöstä, ja jäljelle jäi Tarjanne.

-Vesireitti ontuu, kun liikenteessä on vain yksi laiva joka lähtee vuoropäivinä reitin kummastakin päästä. Pohjolan käyttöönotto olisi parannus matkailulle, katsoo Valanto.

Pohjola on sen verran kehnossa tilassa, että kunnostus tarkoittaisi käytännössä lähes uudelleen rakentamista. Piirustukset ovat kuitenkin tallella, mikä helpottaisi entisöintiä.

Runoilijan tie -yhtiö teetti 1980-luvun puolivälissä korjaussuunnitelmat, mutta kunnostus jäi silloin pelkäksi aikeeksi. Viime vuosina laivan ystävät ovat keränneet internetissä nimiä kunnostusvetoomukseen.

"Yksi laiva riittää meille"

Tampereen matkailuväki suhtautuu Pohjolan kunnostusajatuksiin lähinnä toppuutellen. Sisävesiliikenteen sesonki on Suomessa lyhyt, ja laivan ylläpito ja käyttökin maksaa. Kaukana ovat ne ajat, jolloin höyrylaivan miehistö seilasi lihakeittopalkalla.

-Pohjola pystytään varmasti laittamaan kuntoon, jos hankkeeseen on realistiset liiketaloudelliset perusteet. Näyttää kuitenkin pikemminkin siltä, että on ihan hyvä saavutus jos pystymme pitämään yhden hyvän höyrylaivan kunnossa ja käytössä, arvioi Runoilijan tie -yhtiön toimitusjohtaja Jouko Mustonen.
-Tarjanteen ylläpidossa on ihan riittävästi haastetta. Siihen riittää matkustajia, mutta vuorot eivät ole läheskään aina loppuunmyytyjä, sanoo Mustonen.

Suurimman osan eli 91 prosenttia Runoilijan tie -yhtiöstä omistaa Tampereen kaupunki. Loput osakkeet ovat Ruoveden ja Virtain kuntien omaisuutta.

Mustonen huomauttaa, että Tarjanteen lisäksi vain yksi toinen höyrylaiva seilaa Suomen sisävesillä säännöllisessä reittiliikenteessä. Se toinen on Suomi-laiva Päijänteellä. Kaikki muut järvihöyryt tekevät lyhyehköjä risteilykeikkoja.
-Ja sehän on matkailua, että viedään ihmisiä paikasta toiseen eikä se, että käydään järvellä kääntymässä, sanoo Mustonen.

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme