Mainos
Mainos

Tänä keväänä syntyi 41 kuuttia

Saimaannorpat ovat synnyttäneet tänä keväänä 41 poikasta eli kuuttia. Kaksi poikasta syntyi kuolleena. Loput olivat reippaita ja hyväkuntoisia. Kuusi kymmenestä poikasesta syntyi Saimaan rauhallisissa keskiosissa Pihlajavedellä ja Haukivedellä.

Pohjois-Karjalassa ei syntynyt yhtään kuuttia, Puumalan eteläpuolella yksi ainoa. Tiedot perustuvat Metsähallituksen tekemään poikaslaskentaan. Pohjois-Karjalassa syntyi viimeksi kuutti kolme vuotta sitten. Alueen norppakanta on ikääntynyt ja ylittänyt sukukypsyysikänsä.
-Norppa tulee sukukypsäksi 5-6-vuotiaana ja sen paras synnytysikä on 10-20 vuotta. 25-vuotias norppa on jo eläkeiässä. Vanhimmat löydetyt norpat ovat kuolleet noin 35-vuotiaana, suojelubiologi Jouni Koskela Metsähallituksesta sanoo.

Kuutti kasvaa rajusti parissa kuukaudessa

Sukukypsyysiässä oleva norppa synnyttää 80 prosentin todennäköisyydellä. Aivan joka vuosi se ei synnytä, vaan se voi pitää silloin tällöin välivuoden. Eivätkä norpat synnytä koskaan kaksosia.
-Yhdenkin kuutin imettäminen viisikiloisesta kaksikymmenkiloiseksi vajaan parin kuukauden aikana on aika kova urakka emälle. Kuutti syntyy helmikuun lopussa ja huhtikuun lopussa, toukokuun alussa emä lopettaa imettämisen.

Seuraava poikanen alkaa kehittyä loppukesästä, vaikka norpat parittelevat jo maaliskuun puolivälissä. Naaraalla on kuitenkin viivästynyt sikiönkehitys ts. alkio odottaa kohdun limakalvossa 3-4 kuukautta ennen kuin se alkaa kehittyä. Seuraava poikanen syntyy taas helmikuun lopussa.

Kuutti on syntyessään vaalea, mutta saa vähitellen norpan harmaatäpläisen värityksen. Poikasen väri alkaa muuttua noin kuukauden ikäisenä. Vielä huhtikuun puolivälissä nähdään jäällä kuutteja, joissa on jäljellä vaaleaa karvaa. Värin muutos tapahtuu yleensä lumikinoksen sisällä. Sen verran irtolunta tuiskuttaa huonolumisenakin talvena luodon toiselle puolelle, että kuutti saa lumikerroksensa.

Rajoitusalueista maksetaan kalastuskunnalle

Joka vuosi kalastajien verkkoihin kuolee 5-10 kuuttia. Vain puolet kuuteista syntyy sellaisilla alueilla, joissa on vapaaehtoinen verkkokalastusrajoitus.
-Tavoitteena on, että 80 prosenttia kuuteista syntyisi rajoitusalueilla, Koskela sanoo. Hän uskoo, että tämä toteutuu 3-5 vuoden kuluessa. Koskela arvioi, että suojelualueiden lisääminen vähentäisi kuuttien verkkokuolemia noin puolella.

Vaikka verkkokalastusrajoitus on vapaaehtoinen sopimus, siitä maksetaan kalastuskunnalle suunnilleen 1000 markkaa neliökilometriltä. Nyt rajoitusalueita on 300 neliökilometriä eli ne maksavat 300 000 markkaa.
-Summa nousee 500 000 markkaan, jos halutaan, että 80 prosenttia kuuteista syntyy rajoitusalueilla. Tähän saakka raha on tullut ympäristöministeriöltä Metsähallitukselle, joka on maksanut kalastuskunnille.

Hallitusohjelmassa luvataan edelleen tehostaa saimaannorpan suojelua, joten rahat ilmeisesti löytyvät. Norpan suojelun tuleva haaste on norppakannan kaksinkertaistaminen vuoteen 2025 mennessä. Suomessa on nyt noin 200-220 norppaa. Tavoitteena on norppakannan nostaminen 400 yksilöön vuoteen 2025 mennessä.
(STT)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme