Mainos
Mainos

Tänä vuonna tehty lähes tuhat borrelioosidiagnoosia – tapauksia todellisuudessa runsaasti enemmän

Bakteeri oirehtii kuitenkin yleensä lievänä.

Punkkien aiheuttamia borrelioositapauksia on diagnosoitu tänä vuonna runsaasti, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava asiantuntija Jussi Sane.

Tämä ei kuitenkaan ole poikkeuksellista verrattuna aiempiin vuosiin, jolloin borrelioositapauksia on myös diagnosoitu paljon.

THL:n tartuntatautirekisteriin on kirjattu tällä hetkellä lähes tuhat tapausta. Viime ja edellisvuonna tapauksia oli yli 1 900.

Sanen mukaan rekisteri ei kerro koko totuutta tapauksien määrästä, sillä sinne kirjataan ainoastaan laboratorioissa varmistetut borrelioositapaukset, vaikka tautia diagnosoidaan usein myös perusterveydenhuollossa kliinisin perustein.

– Borrelioosin kokonaismäärä pyörii todennäköisesti siinä jossain 6000–7000:n kieppeillä. Se on arvioitu tutkimalla perusterveydenhuollon käyntisyy- ja THL:n tartuntatautirekisterejä. Se on jotain tätä luokkaa, ellei sitten korkeampikin, hän arvioi.

Oirehtii yleensä lievänä

Tunnetuimmat punkin levittämät taudit ovat borrelioosi ja puutiaisaivokuume. Ensimmäisen saa punkin puremasta todennäköisemmin, sillä Lymen borrelioosia aiheuttavien bakteerien esiintyminen punkeissa on huomattavasti yleisempää kuin puutiaisaivokuumetta aiheuttavan TBE-viruksen. Tämä selviää Turun yliopiston pari kuukautta sitten julkaistusta tutkimuksesta.

Tautien vakavat oireet, kuten TBE:n aivokuume tai borrelioosin sydänoireet, ovat Sanen mukaan harvinaisia.

– Aina tietysti jollakin käy huono tuuri, mutta kokonaisuutena puhutaan harvinaisista (oireista).

TBE-virustapauksia on rekisteröity tähän mennessä 24, mikä on Sanen mukaan myös linjassa viime vuosien kanssa.

Punkkikannat jatkuvassa kasvussa

Punkkikannat ovat kasvaneet vuosituhannen alusta lähtien, kertoo Turun yliopiston puutiaistutkimusryhmän asemanjohtaja Jari Hänninen.

Kasvun taustalla on muun muassa ilmastonmuutos, sillä punkit hyötyvät lämpötilan noususta.

– Punkit ovat vaihtolämpöisiä eläimiä, joten niiden aktiivisuuteen vaikuttaa lämpötila. Meillä ovat keskimääräiset lämpötilat nousseet, joten ne hyötyvät siitä, toteaa Hänninen.

Kasvua selittävät myös jatkuvasti lyhentyvät talvet, joiden ansiosta punkkien munat selviävät paremmin.

Perinteisesti punkit viihtyvät rannikko- ja sisämaan vesistöalueilla. Hännisen mukaan vaikuttaisi siltä, että tänä vuonna Varsinais-Suomessa on poikkeuksellisen paljon punkkeja. 

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme