Mainos
Mainos

Tiedot Suomen lajeista kootaan yhteen paikkaan – kaikki voivat ilmoittaa havaintoja

Kaikki tiedot Suomen kasvi- ja eläinlajeista kootaan samaan paikkaan, laji.fi -nettisivustolle. Tietoja voivat hyödyntää niin tutkijat, viranomaiset, yritykset kuin kansalaisetkin. Parhaillaan on käynnissä miljoonien kasvi- ja hyönteisnäytteiden digitointi.

Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvinäytteitä on digitoitu tammikuusta lähtien.

– Täällä kuvataan tällä hetkellä meidän kansalliskokoelmia eli putkilokasvinäytteitä, jotka menevät kaiken kansan nähtäviksi ennemmin tai myöhemmin kunhan saadaan vielä kahden vuoden työrupeama tehtyä, kertoo Luonnontieteellisen keskusmuseon (LUOMUS) yli-intendentti Henry Väre.

Lajitiedot kaikkien ulottuville

Kuvattavana on kaikkiaan 1,7 miljoonaa kasvinäytettä.

Toisessa paikassa digitoidaan hyönteisnäytteitä. Niitä pitäisi digitoida 9 miljoonaa. Tänään kuvataan maayökkösiä.

Kuvat päätyvät uuteen nettipalveluun, Lajitietokeskukseen.

– Se on virtuaalinen keskus tuolla nettimaailmassa. Sen tarkoitus on kerätä digitaalista lajitietoa eli ennen kaikkea lajien esiintymisestä tietoa yhteen paikkaan. Kuka tahansa voi selata tai ladata omalle koneelleen näitä esiintymistietoja, selittää Luonnontieteellisen keskusmuseon (LUOMUS) johtaja, professori Leif Schulman.

Omia havaintoja voi ilmoittaa

Laji.fi - sivustolle kerätään tietoa kaikista Suomessa esiintyvistä lajeista, joita on yhteensä noin 45 000. Sivuilta löytyy tietoja myös muualla maailmassa esiintyvistä lajeista. Tieto on kaikkien, niin tutkijoiden, viranomaisten kuin kansalaistenkin, käytettävissä. Kaikki voivat myös ilmoittaa sivuille omia lajihavaintojaan.

– Meillä on jo käytössä ensimmäiset havaintolomakkeet eli sinne voi tehdä oman havaintopäiväkirjansa ja määritellä, vapauttaako omat havainnot muiden käyttöön. Erilaiset tutkimushankkeet voivat myös perustaa omaa havaintokirjanpitoaan tähän järjestelmään, selittää Schulman.

Opettajat ja yritykset hyötyvät

Tietoja voidaan hyödyntää moneen eri tarkoitukseen. Opettaja voi esimerkiksi hyödyntää opetuksessa tietoja siitä, mitä lajeja koulun lähistöllä kasvaa. Yrityksetkin voivat hyötyä lajitiedoista.

– Metsänhoitotöissä oleva monitoimikoneen kuljettaja saa hyttiinsä kuvaruudulle varoituksen kun hän lähestyy uhanalaisen lajin esiintymispaikkaa, havainnollistaa Schulman.

Uhanalaisimmat pysyvät salassa

Kaikkein uhanalaisimpien lajien esiintymispaikkoja ei ole tarkoitus julkistaa.

– Meillä on lainsäädännöllinen velvollisuus rajoittaa sellaista tietoa, joka voisi vaarantaa uhanalaisen lajin esiintymistä. Se on kuitenkin pieni osa tietomassasta. Yli 99 prosenttia tiedosta voi olla täysin vapaata, mutta sitten tämä tärkeä 1 prosentti on rajattu tietyin kriteerein. Uhanalaisimmat lajit pidetään salassa ihan täysin. Monissa tapauksissa voidaan karkeistaa tietoa. Ei anneta tarkkaa esiintymispistettä vaan kerrotaan, että neliökilometriruudulla tai sadan neliökilometrin ruudulla sitä lajia esiintyy. Tarkka tieto annetaan vain viranomaisten käyttöön, huomauttaa Schulman.

Päättymätön urakka - valmista ei tule

Ensimmäinen versio sivustosta on jo käytössä ja siellä on jo jotain tietoa lähes 40 000 lajista. Tietoja täydennetään koko ajan, mutta täysin valmista tuskin tulee koskaan.

– Urakka ei koskaan pääty. Se on jatkuvasti kasvava tietomassa. Suomessakin on kymmeniä miljoonia näytteitä luonnontietteellisissä kokoelmissa ja niihin liittyvän tiedon kirjaaminen tietokantaan on satojen ja satojen ihmistyövuosien urakka, laskee Leif Schulman.

 

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme