Mainos
Mainos

Tieliikennelaki muuttumassa: Talvirenkaiden käyttöön voi tulla joustoa ja keltainen viiva muuttua valkoiseksi

Tieliikennelakiin kaavaillaan muutoksia, jotka vaikuttaisivat monin tavoin tielläliikkujien arkeen. Uudistus on lähdössä eduskunnan käsiteltäväksi lähiviikkoina.

Lakipaketti sisältää paljon tavalliseen tielläliikkujaan vaikuttavia asioita, kuten mahdolliset muutokset talvirengaspakkoon, heijastinta ja pyöräilykypärää koskeviin suosituksiin sekä liikennesääntöihin, joihin haetaan selkeyttä ja ajanmukaisuutta. Lisäksi keltaisesta sulkuviivasta saattaa tulla valkoinen.

Lakiluonnosta viilataan parhaillaan keväällä saatujen lausuntojen pohjalta.

Pian koittavan talvirengaskauden osalta lakiluonnos antaisi autoilijalle tulevina talvina aiempaa enemmän mahdollisuuksia keli- ja tilannekohtaiseen harkintaan. Luonnoksen mukaan talvirenkaita pitäisi käyttää marraskuusta maaliskuuhun, jos keliolosuhteet sitä edellyttävät. Taustalla on muun muassa talvien lämpeneminen.

– Ei tarvitsisi ajaa talvirenkailla joulukuussa, jos on kesäkeli, liikenneneuvos Kimmo Kiiski liikenne- ja viestintäministeriöstä sanoo.

Pykälät heijastimesta ja pyöräilykypärästä pois?

Heijastimen ja pyöräilykypärän osalta pohdittavana on ollut, pitäisikö niiden käyttämättä jättäminen sanktioida vai jättää ne kokonaan pois laista. Käyttämättä jättämisestä ei nykyisellään rangaista, ja perustuslakivaliokunta on linjannut, etteivät suositusluonteiset pykälät kuulu lainsäädäntöön.

Jos suositukset poistettaisiin laista, vaihtoehdoksi luonnoksessa esitetään valistusta ja kampanjointia muun muassa kouluissa ja päiväkodeissa.

Liikenneturva ei innostu kypärän ja heijastimen käyttöä koskevien sääntöjen poistamisesta.

– Se voisi pidemmällä aikavälillä jopa vähentää pyöräilykypärän ja heijastimen käyttöä, tai että se jumiutuu nykytasolle, toimitusjohtaja Anna-Liisa Tarvainen sanoo.

Sanktiointiin liittyy hankalia näkökulmia, kuten valvonnan resurssien rajallisuus ja se, että kaupunkipyöriä käytetään spontaanisti. Lisäksi alle 15-vuotiaat lapset eivät ole rangaistusvastuun piirissä.

Keltaiset viivat valkeiksi?

Jokaiselle autoilijalle näkyvä muutos olisi keltaisen sulkuviivan värin vaihtaminen valkoiseksi. Lakiluonnoksessa esitetään tätä. Perusteina ovat muun muassa valkoisen värin takaisinheijastuvuus ja se, että tietokoneen on helpompi lukea valkoista viivaa. Valkoinen viiva on käytössä myös kansainvälisesti.

Autoliiton mukaan esitys valkoisista viivoista ei ota huomioon Suomen talvea eli sitä, että ihmissilmälle keltainen erottuu talvikelillä valkeaa paremmin.

– Jos on lumisemmat kelit, ajokaistojen väliin jää luminen polanne. Jos sieltä alta näkyy paikka paikoin tiemerkintöjä vähän, niin kumpi näkyy paremmin, keltainen vai valkoinen sulkuviiva, Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen kysyy.

Robottiautojen tulo vaatii suuria muutoksia

Tieliikennelain uudistuksen taustalla on myös isompi tavoite valmistautua digitalisaation ja automaation etenemiseen eli muun muassa robottiautoihin.

Käytännössä tämä näkyy esimerkiksi siinä, ettei lakiluonnoksessa määritellä kuljettajaa ihmiseksi, vaan se jättää mahdollisuuden myös sille, että tietokone kuljettaa autoa. Samoin tienkäyttäjä voi olla myös sellainen toimija, joka voi kuljettaa ajoneuvoa tien ulkopuolella etäohjauksessa. Uusimmat automallit on esimerkiksi mahdollista pysäköidä älykännykän avulla auton ulkopuolelta.

Kiiskin mukaan automatisaatio luo painetta katsoa sääntöjä aivan uudesta näkökulmasta ja tehdä paljon suuremmankin mittakaavan uudistusta. Tämänhetkinen työ on murrosvaiheen työtä, jossa etsitään sopivaa välimaastoa nykytilanteen ja lähivuosina kiihtyvän automaation välillä.

Luottamusperiaate vai ennakointivelvoite?

Tieliikennelain uudistuksessa on pohdittavana lukuisien yksityiskohtien lisäksi mielipiteitä jakava periaatteellinen kysymys: missä määrin tienkäyttäjä voi luottaa muiden noudattavan sääntöjä.

Nykyisellään puhutaan oikeuskäytännön pohjalta luottamusperiaatteesta eli siitä, että tienkäyttäjä voi luottaa siihen, että muut noudattavat liikennesääntöjä.

Uudessa laissa puhutaan yhtenä periaatteena ennakointivelvoitteesta, joka korostaa ennakointia vaaran ja vahingon välttämiseksi.

Autoliitto tulkitsee ennakointivelvoitteen korostavan sen huomioimista, ettei toinen osapuoli välttämättä noudatakaan liikennesääntöjä. Autoliittoa huolestuttaa, että ennakointivelvoitteen nostaminen näin vahvasti lakiin lisäisi tulkinnanvaraisuutta onnettomuustilanteissa ja saattaisi johtaa esimerkiksi syyllisyyden jakamiseen puoliksi.

– Se voisi aiheuttaa myös sen, että liikennevakuutuksista korvattavien vahinkojen määrä kasvaisi ja tämä heijastuisi liikennevakuutusmaksuihin, koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen sanoo.

Liikenneneuvos Kimmo Kiiski liikenne- ja viestintäministeriöstä sanoo, että luottamusperiaatetta ei haluttu nostaa esitykseen, koska kaiken lähtökohtana on se, että liikennesääntöjä noudatetaan.

Hän korostaa, että periaatteet alkavat, kun säännöt loppuvat. Periaatteita tarvitaan, koska kaikkea mahdollista elävässä elämässä tapahtuvaa ei ole mahdollista kirjoittaa pykäliksi.

– Rangaistusvastuuta ei suoranaisesti voi perustaa periaatteisiin, se on selkeää. Mutta konfliktitilanteissa periaatteet tulevat sovellettaviksi tänäkin päivänä, ja niillä on ja pitää olla merkitystä oikeudellisessa tulkinnassa. 


Kommentoi

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot