Mainos
Mainos

Tuore kysely paljastaa: Vammaisten arkea leimaavat edelleen syrjintä ja asenneongelmat

Helsinkiläinen Tytti Matsinen on saanut hiljattain työpaikan, jossa häntä ei ole syrjitty vaan asiat ovat hyvin. Ihmisoikeusasiantuntijan työssä omakohtainen kokemus vammaisuudesta on hyödyllistä. Työ sisältää myös paljon matkustamista.  

– En enää mainitse työhakemuksissa, että minulla on näkövamma. Kun vielä kerroin vammastani työhakemuksessa, en saanut kutsuja haastatteluihin, hän sanoo STT:lle.

Vammaiset kokevat arjessaan edelleen runsaasti syrjintää, ilmenee tuoreesta kyselytutkimuksesta. Yhdenvertaisuusvaltuutetun tekemän kyselyn vastaajista yli 60 prosenttia kertoo kokeneensa jonkinlaista syrjintää viimeisen vuoden aikana. Yleensä syrjintä liitettiin vammaisuuteen, mutta myös ikään tai terveydentilaan.

Lähes kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että vammaisuus asettaa työnhakijan heikompaan asemaan vammattomaan verrattuna silloinkin, kun pätevyys ja taidot ovat samat.

Monet vammaiset haluaisivat mukaan työelämään, mutta sinne pääsy on vaikeaa. Myös työnantajien tiedot erilaisista tuista, joita nämä voivat saada vammaisen työntekijän tueksi, ovat usein vajavaisia.  

– Käytännössä jokainen työnantaja tietää miten äitiyslomajärjestelmä toimii, mutta harva tietää millaisia tukimuotoja vammaisten kohdalla on olemassa, Matsinen kertoo.

Byrokratia rasittaa

Kyselytutkimuksen noin 450 vastaajasta liki puolet oli eläkkeellä, vaikka monilla on hyvä koulutus. Yhdenvertaisuusvaltuutetun Kirsi Pimiän mukaan vallitseva normaali on, että vammainen ihminen on työttömänä tai eläkkeellä ja työssäkäyvää vammaista pidetään poikkeuksena.  

– Työelämässä olevat kertovat kokevansa syrjintää ja epäasiallista kohtelua myös työyhteisössä, Pimiä kertoo.

Tytti Matsisen mukaan vammaisten kohtaama viranomaisbyrokratia on usein jähmeää. Esimerkiksi henkilökohtaisen avustajan tiettyjä kuluja joutuu maksamaan itse, jonka jälkeen raha pyydetään kaupungilta takaisin. Tämä voi viedä kuukausia.

– Työmatkoille täytyy olla paljon irtonaista rahaa, mikä voi olla joillekin este. Monesti vammaiset ovat yhteiskunnan köyhimpiä, hän muistuttaa.  

Matsisen täytyy myös toimittaa säännöllisesti erilaisia lääkärintodistuksia viranomaisille, vaikka hänellä on ollut näkövamma lapsesta asti.  

Huono asenneilmasto rehottaa

Kyselyn vastaajat pitävät Suomen asenneilmapiiriä yleisesti huonona: Vain neljätoista prosenttia piti asenneilmapiiriä hyvänä tai erittäin hyvänä, kun joka toinen piti sitä huonona tai erittäin huonona. Runsaan kolmanneksen mielestä ilmapiiri oli neutraali.

Kovat asenteet ilmenevät syrjinnän lisäksi muun muassa kiusaamisena ja haluttomuutena parantaa vammaisten asemaa esimerkiksi työelämässä.

– Osittain on kyse kielteisistä asenteista, mutta myös tiedon ja ymmärryksen puutteesta, yhdenvertaisuusvaltuutettu sanoo.

Tutkimus toteaa niin ikään, että vammaisten oikeudet ovat Suomessa muodollisesti hyvät, mutta ongelmallista on oikeuksien toteutuminen arjessa. Selvitys on tehty tämän vuoden kevätkesällä. Verkkokyselyn lisäksi tehtiin kolmisenkymmentä yksilöhaastattelua.

Pimiä pitää yhtenä selvityksen huolestuttavimmista tuloksista, että syrjintäkokemuksista jätetään ilmoittamatta, koska vastaajat eivät usko mitään tapahtuvan.

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme