Mainos
Mainos

Turkistarhoihin tehtiin jälleen iskuja

Kolmelta pohjalaiselta turkistarhalta päästettiin viime yönä karkuun yhteensä yli tuhat minkkiä ja sinikettua. Iskut tehtiin Maalahdessa, Korsnäsissä ja Vaasassa sijaitseville turkistarhoille. Pahimmat vahingot saatiin aikaan Korsnäsissä, jossa päästettiin irti noin 700 minkkiä.

Iskut tehtiin avaamalla häkkien ovet ja päästämällä eläimet karkuun. Tarhojen seinään oli maalattu Eläinten vapautusrintamaa kuvaava EVR -tunnus. Tunnus on tuttu pohjalaistarhaajille jo parin vuoden takaa, jolloin eläinaktivistit iskivät Uudessakaarlepyyssä ja Evijärvellä oleville kettutarhoille.

Iskut havaittiin aamuyöllä neljän aikaan, kun rutiinipartiossa ollut Mustasaaren poliisi huomasi tiellä vapaana juoksevia tarhakettuja. Tällä kertaa iskujen kohteina olivat Vaasan ympäristön turkistarhat. Maalahdessa sijaitsevalta turkistarhalta päästettiin karkuun noin 200 sinikettua ja Vaasasta yhteensä parisataa minkkiä ja kettua. Vaasassa iskun kohteena oli Korsholman koulun entinen koulutarha, joka nykyisin on yksityisomistuksessa. Tarhan ympärillä on aitaus, joten siellä vain muutama eläin pääsi tarha-alueen ulkopuolelle. Iskun tekijät leikkasivat tulleessaan aitaan aukon, josta pari kettua pääsi pujahtamaan ulos.

Maalahdessakin valtaosa ketuista onnistuttiin saamaan päivän mittaan kiinni. Tarhoille aiheutui kuitenkin huomattavaa vahinkoa, sillä iskun tekijät olivat sotkeneet ja repineet turkiseläinten siitoskortteja. Ilman kortteja eläimiä ei voi käyttää enää siitokseen.

Satoja minkkejä pääsi luontoon

Korsnäsissä puolestaan jahdattiin pitkin päivää karkuun päässeitä minkkejä. Tarhaan johtava tie oli aamulla täynnä minkkejä, kauhisteli tarhaaja Kaj Grangärd. Tarhaajan lisäksi minkkejä oli ottamassa kiinni joukko naapureita ja lähistön tarhaajia. Aamupäivän kuluessa karkulaisista parisataa saatiin kiinni. Loput minkeistä juoksentelivat vapaana läheisissä metsissä. Minkkejä pyydystettiin haaveilla ja loukuilla. Kiinni yritetään ottaa niin paljon kuin mahdollista, mutta metsään jää Grangärdin mukaan varmaan satoja minkkejä. Iskun taloudellisten vahinkojen määrää hän ei osannut vielä tänään arvioida.

Edellisen kerran turkistarhoille iskettiin viime perjantain vastaisena yöllä. Tuolloin Parkanossa sijaitsevalta tarhalta päästettiin karkuun satoja kettuja. Aiemmin elokuussa eläinsuojeluaktivistit yrittivät iskeä myös Vihdissä, Orimattilassa ja Eurajoella sijaitseviin tarhoihin. Vihdissä muutama minkki pääsi luontoon, muilla tarhoilla hälytyslaitteet estivät tunkeutujien aikeet.

Näiden tapausten jälkeen tarhaajat ovat osanneet odottaa uusia iskuja, kertoo toiminnanjohtaja Gustav Smulter Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitosta. Tarhaajia kehotettiin tehostamaan vartiointia, mutta siitä huolimatta iskut onnistuivat.
Tunkeutujat olivat mitä ilmeisemmin suunnitelleet iskut tarkoin ja yön pimeys auttoi heitä, totesi Smulter. Hän arvelee, että turkisten vastustajat ovat tehostaneet jälleen toimintaansa tulevan turkishuutokaupan alla. Seuraava turkishuutokauppa pidetään Vantaalla ensi viikolla.

Aiemmat turkistarhoille tehdyt iskut ovat kohdistuneet kettutarhoille, mutta nyt kohteena ovat olleet minkkitarhat. Smulterin mukaan on erittäin harmittavaa, että minkkejä päästetään luontoon.
-Asialla tuskin ovat olleet luonto- tai eläinystävät. Minkki on luonnossa petoeläin ja sen pelätään aiheuttavan suurta vahinkoa Korsnäsin ympäristössä.

Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto lupasi tänään tuntuvan palkkion vihjeestä, jonka avulla päästään iskun tekijöiden jäljille.

Minkki pärjää luonnossa

Tarhaketuista poiketen minkit lisääntyvät ja pärjäävät melkoisen hyvin luonnossa. Suomen luonnossa villiminkki ei ole niin sanottu luontainen laji, vaan kanta on peräisin minkkitarhoilta. Suomen luonnossa arvioidaan asustavan muutama kymmenentuhatta villiminkkiä. Kanta on levinnyt laajalle alueelle aina Lappia ja Tornionjokilaaksoa myöten.

Minkki on petoeläin, joka käyttää luonnossa ravinnokseen pikkunisäkkäitä, kaloja ja lintuja. Alkukesällä minkit saalistavat mm. vesilintujen poikasia. Tähän vuodenaikaan lintujen pesintä on kuitenkin jo ohi.

Kaikki luontoon Korsnäsissä päässeet minkit tuskin selviävät talvesta hengissä, arvelee toiminnanohjaaja Veikko Seuna Helsingin ja Keski-Uudenmaan riistanhoitoyhdistyksistä. Nämä minkit ovat tottuneet ihmisen ruokintaan. Kun niitä on yhdellä alueella päässyt näin paljon vapaaksi, niin niille tulee kova pula ruuasta. Saalistus käy vaikeaksi, kun maa routaantuu ja lumi tulee. Valtaosa minkeistä kuitenkin selvinnee talvesta hengissä, ennakoi Seuna.
Mikäli minkkejä ei saada pyydystettyä luonnosta, niin keväällä ne ryhtyvät lisääntymään toden teolla.
(STT)


Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme