Mainos

Tutkija: Kriisiviestintä ei onnistunut Turun iskun jälkeen

Rauhallinen kriisiviestintä ei onnistunut viranomaisilta ja päättäjiltä Turun puukotusiskun jälkeen, arvioi Helsingin yliopiston kriisiviestinnän tutkija Salli Hakala. Hän oli maanantaina puhumassa Terrorismiin liittyvät pelot ja niiden hallinta -seminaarissa Helsingin yliopistolla.

– Jopa hallituksen johtavilta poliitikoilta tuli keskenään ristiriitaisia viestejä, kun vaadittiin nopeita lainsäädäntömuutoksia, Hakala sanoi STT:lle.

Hänen mukaansa esimerkiksi poliisin partioiden varustaminen konepistooleilla voi myös lietsoa pelkoa kansalaisten keskuudessa.

– Pitää miettiä, mikä viesti milläkin toiminnalla halutaan lähettää ja kenelle. Kun halutaan lähettää potentiaalisille terroristeille viesti siitä, että varustautumista lisätään, samalla tullaan lisänneeksi kansalaisten turvattomuuden tunnetta, Hakala kertoi.

Isku aiheuttaa aina painetta näyttäviin toimiin

Tilaisuudessa puhuneen terrorismitutkija Leena Malkin mukaan terrori-iskut aiheuttavat aina painetta näyttäville toimille. Hänen mukaansa terroriteolle ominaista on myös se, että iskun jälkeen uhan alla elämisestä tulee uusi normaali.

Esimerkiksi Lontoon vuoden 2005 iskun jälkeen tehdyssä tutkimuksessa huomattiin, että pelko oli läsnä vielä useita kuukausia iskun jälkeen ja ihmiset muuttivat käyttäytymistään.

– Isku aiheuttaa pelkoa uusista iskuista, ja tyypillisesti jopa kauaskantoisia ja radikaaleja toimenpiteitä ollaan valmiita hyväksymään, Malkki sanoi.

Hakalan mukaan nykyisessä mediayhteiskunnassa, jossa media on läsnä kaikkialla, symbolisilla viesteillä on korostunut merkitys. Tämä tarkoittaa hänen mukaansa sitä, että viestintää ovat kaikki viranomaisten toimet, eivät vain harkitut julkilausumat ja tiedotustilaisuudet.

– Seurausten hallinta on myös iskun vaikutusten minimoimista, mitä paniikinomainen toiminta ei palvele, Hakala sanoi.

Pelko on terrorismin väline

Malkin mukaan iskun herättämä pelko toimii välineenä terrorismin tavoitteille, psykologiselle vaikuttamiselle, huomiolle ja yhteiskuntien horjuttamiselle.

– Tavallinen kansalainen voi kokea itsensä haavoittuvaksi ja suojattomaksi iskun jälkeen. Terrorismi koetaan arvaamattomana, jolta suojautuminen on vaikeaa, Malkki sanoi.

Vaikka pelko on normaalia, Malkki muistuttaa että siitä voi tulla myös ongelma, jos pelko kasvaa sellaisiin mittoihin, että se alkaa tuottaa haitallisia reaktioita.

– Esimerkiksi kaksoistorneihin Yhdysvalloissa vuonna 2001 tehtyjen iskujen jälkeen ihmiset alkoivat matkustaa lentokoneen sijaan autolla, mikä taas aiheutti liikenneonnettomuuksien lisääntymistä.

Hakala muistuttaakin, että viranomaisten ja päättäjien tulisi varautua vastaaviin tilanteisiin ja miettiä, miten kriisiviestintä hoidetaan siten, että se tuottaa mahdollisimman vähän häiriöitä yhteiskunnalle. 

Kommentoi

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot