Mainos
Mainos

Tutkija: Vuosi koulutusta nostaa palkkaa 11-15 prosenttia

Koulutus on tuottavampaa kuin aiemmin on arvioitu. Helsingin yliopiston talouden rakenteiden ja kasvun tutkimusyksikössä julkaistun tutkimuksen mukaan vuosi koulutusta kasvattaa miesten keskimääräistä vuosipalkkaa 11-15 prosenttia.

Tutkija Roope Uusitalon lisensiaattitutkimuksen mukaan kotitausta ja lahjakkuus vaikuttavat vahvasti koulutusvalintoihin ja koulutuksen pituuteen. Isän koulutus ja sosioekonominen asema eivät kuitenkaan enää vaikuta koulutuksen jälkeiseen ansiotasoon. Sen sijaan lahjakkuus vaikuttaa myös palkkatasoon. Suurin merkitys on matemaattisella lahjakkuudella.

Tutkimuksessa ilmeni, että koulutuksen arviointi ilman lahjakkuuserojen huomioimista yliarvioisi koulutuksen tuottoa parilla prosenttiyksiköllä. Lahjakkuuden mittarina tutkimuksessa on käytetty varusmiesten lahjakkuustestin tuloksia.

Seurannassa 2000 varusmiestä

Uusitalo on seurannut parin tuhannen vuonna 1970 varusmiespalveluksessa olleen miehen etenemistä varusmiesajoista keski-ikään. Nyt tämä 1950 syntyneiden joukko on noin 45-46-vuotiaita. Lähtökohtana oli varusmiesten verbaalista ja matemaattista lahjakkuutta sekä loogista päättelykykyä mittaava testi. Lahjakkuustestien tulokset on myöhemmin yhdistetty viiden vuoden välein tehtävien väestölaskentojen tietoihin.

Tutkimuksessa selvitettiin porukan koulutusta, tulotietoja sekä isän koulutusta, asemaa ja asuinpaikkaa. Varusmiesten lahjakkuustesti ennusti Uusitalon mukaan erinomaisesti myöhempää menestystä ja tulotasoa. Erityisesti matemaattinen lahjakkuus vuoden 1970 testissä näkyi vuonna vielä 1990 palkassa.

Koulutus kannattaa aina

Uusitalon mukaan tarinan opetus on se, että maassa, jossa on maailman pienimmät tuloerot, koulutus on hyvä investointi. Vaatimattomankaan sukutaustan vaikutus ei näy enää, jos on hankkii itselleen kunnon koulutuksen. Uusitalo jakoi miesjoukon lahjakkuuden mukaan neljään ryhmään ja koulunkäynti nosti tulevaa tulotasoa kaikissa lahjakkuusryhmissä. Kotitausta ja lahjakkuus vaikuttivat vahvasti lähinnä koulutukseen hakeutumiseen, mutta ei enää tulotasoon sitten, kun tutkinnot oli suoritettu.

Tutkimuksessa mukana olleet miehet tulivat työelämään kuitenkin aikana, jolloin työttömyys ei juuri ollut ongelma. Tästä syystä Uusitalo ei lähde takaamaan, että tulos kotitaustan vähäisestä merkityksestä pätee myös nyt, kun työmarkkinoille pyrkivät joutuvat kilpailemaan toisella tavalla ja työpaikkojen väitetään heltiävän helpoimmin hyvillä suhteilla.

Kouluttautumisintoon vaikuttaa kotitaustan ja lahjakkuuden lisäksi myös asuinpaikka. Yllättäen Helsingissä asuvat hankkivat hivenen vähemmän koulutusta kuin yhtä lahjakkaat ja vastaavan kotitaustan omaavat nuoret muualla. Tämä johtuu Uusitalon mukaan siitä, että Helsingissä saa muuta maata helpommin työpaikan ilman koulutustakin.

Puhtaasti miestutkimusta

Uusitalo pitää varusmiestesteihin perustuvaa aineistoa kansanvälisestikin ainutlaatuisena, sillä se kattaa lähes koko miesikäluokan. Näitä lahjakkuustestejä ei ole aiemmin käytetty koulutuksen tuottoa koskevassa tutkimuksessa.

Näihin testeihin perustuvista tutkimuksista voi kuitenkin tehdä johtopäätöksiä vain miesten osalta. Naisia ei ole mukana lainkaan. Kotitaustassakaan äitien aseman tai koulutuksen merkitystä ei ole huomioitu lainkaan.
(STT)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme