Mainos
Mainos

Tutkimus: Ilmanvaihdon parantamiseen selkeät tavoitteet

Ilmanvaihtoa saneeraavat rakennuttajat eivät aseta selkeitä korjaustavoitteita sisäilmastolle. Pahoja puutteita on myös korjauksen suunnittelussa ja toteutuksessa, koulujen sisäilman perusparannusta koskenut tutkimus arvioi.

Useimmista suunnitteluasiakirjoista puuttuivat muun muassa äänitaso, vaadittu suodatuskyky, vetokriteerit, huone- ja ulkoilman mitoituslämpötilat sekä kanaviston painehäviöt. Järjestelmän säätökaavioita tutkimus piti lisäksi varsin vaikeaselkoisina.

Tänään julkistetun tutkimuksen rahoittivat Teknologian kehittämiskeskus Tekes ja Suomen ilmateknillinen toimialayhdistys. Oulun seudun ammattikorkeakoulu tutki 15 koulun sisäilmaston perusparannusta, sen suunnittelua ja toteutusta.

Ennen korjausta yhdessätoista koulussa ylittyi sisäilman hiilidioksidipitoisuuden terveysraja. Joissakin kouluista arvo oli lähes kaksinkertainen raja-arvoon verrattuna. Suuri hiilidioksidipitoisuus väsytti opettajia, käheytti heidän kurkkuaan, ärsytti nenää ja kuivutti käsiä. Sisäministeriön sisäilman hiilidioksidille asettama raja-arvo on 1 500 pmm (tilavuuden miljoonasosia). Peruskorjauksessa koulujen hiilidioksidin raja-arvot saatiin roimasti alitetuksi. Puolet kohteista pääsi Sisäilmayhdistyksen luokituksessa parhaimpaan S1-luokkaan. Niissä alittui 1000 pmm:n raja-arvo.

Sisäilmastoa paransi erityisesti painovoimaisen ilmanvaihdon korvaaminen koneellisella tulo-poisto -ilmanvaihdolla. Peruskorjaus paransi sisäilman laatua ja tilojen ilmanvaihtoa. Parempi ilmanvaihto nosti lämmitys- ja sähköenergian kulutusta etenkin, jos painovoimainen ilmanvaihto oli vaihdettu koneelliseen tulo-poisto -ilmanvaihtoon.
(STT)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme